Hyvä Tam

Tänään olin naapurin Tamin kanssa Somerolla Kotikosken lammastilalla suorittamassa perusrataa. Tam totteli hyvin ja läpäisi perusradan hienosti. Kun keksin ilmoittaa Tamin perusradalle, kävin kokeilemassa sitä muutaman kerran, jotta muistuu mieleen mitä käskyjä sille on opetettu ja muutenkin saa vähän tuntumaa koiran työskentelytapaan. Tam on ihan sairaan nopea. Se ottaa vasen/oikea käskyt hienosti vastaan ja vauhti on kova. Vauhdista huolimatta Tam kuuntelee hyvin käskyjä ja reagoi tosi nopeasti niin flankkikäskyihin kuin maahanmeno tai hidastuskäskyihin. Jos olis ollu vähän enempi aikaa, että pääsis fiilistelemään koiran kanssa paremmin, sujuisi yhteistyö vieläkin paremmin. Nyt tämä heikko lenkki olen minä, joka en ole tottunut ohjaamaan noin nopeaa ja kuuliaista koiraa.

Perusrataa oli suorittamassa kaiken kaikkiaan kuusi koiraa ja tällä kertaa liikkeellä oli hyviä koiria, sillä kaikki läpäisivät kokeen hyväksytysti. Tamin lisäksi radalla oli esim. Katjan Jehu, joka on tänne välittämästäni Jack-Liz pentueesta. Eli koko pentue tuotiin Ruotsista tänne Suomeen. Tähän mennessä kaikki on mennyt hienosti, sillä Jehu oli tämän pentueen viimeinen, joka suoritti perusradan. Koko pentue on siis läpäissyt perusradan. Aika hieno saavutus, kun ajattelee, että sisarukset ovat vielä alle kahden vuoden vanhoja. Onnittelut Katja!

Lisäksi oli siis neljä muuta koiraa, joiden nimiä en kyllä valitettavasti muista (huonomuistinen kun olen). Annika suoritti perusradan kahdella kasvatillaan. Päivi Ranta suoritti radan Trea nimisellä koirallaan ja Leena suoritti radan Helin kanssa. Onnittelut kaikille. Hienosti meni. Lampaat olivat tosi hyviä. Eivät liimautuneet ihmiseen millään lailla, liikkuivat ripeästi, mutta silti ilman mitään stressiä. Väistivät hyvin koiraa ja selvästi huomas, jos koira tuli liian lähelle, liikkuivat lampaat lujempaa ja jos koira pysyi sopivalla etäisyydellä, liikkuivat lampaat hitaammin. Muutenkin suorituspaikka oli hyvin valittu. Lampailla ei ollut mitään vetopaikkoja ja kun lampaat tuotiin rauhallisen ja tasapainoisen koiran, Mirkin, avulla tolpalle, sai jokainen suorittaja mahdollisimman hyvän alun suoritukselleen. Elisan Luka vei sitten lampaat varikolle. Kaikille suorittajille oli uudet lampaat eli lampaat eivät olleet tottuneet rataan tai häkkiin. Oli tosi mukava olla mukana ja seurata suorituksia.