Paimennuskausi avattu - Vi har börjat valla igen

Träningssesongen har startat. Vi har nu tränat två gånger efter vintern. Hundarna gick kanon bra och jag är super nöjd. Mina fina hundar. (I bilderna är Knutstas Iita. Hon var sååååå glad att hon fick valla).

Lumet lähti ennätystahtia ja pellot kuivui ihan silmissä. Meillä on kiihkein karitsointiaika menossa ja aika aikalailla kortilla, mutta oli silti ihan pakko ottaa muutama lammas ulos ja kokeilla miten koirat kulkee pitkän lumisen talven jälkeen. Mehän emme ole paimennelleet koko talvena, kun en ole viitsinyt peltoja aurailla. Koiria mulla on ollut jo neljäkymmentä vuotta ja noiden vuosien aikana on tullut treenattua vaikka mitä. Alkuvuosina treenasimme kaikki talvet oli lunta vaikka kuinka paljon, mutta aikaa myöten huomasimme, että ei se talvella treenaaminen loppujen lopuksi vienyt hommaa suuresti eteenpäin, vaikka hauskaa se tietty oli johtuen hyvästä treeniseurasta. Lumihangessa ei kuitenkaan voinut treenata kunnolla (kyse nyt siis palveluskoirakokeiden hausta, jota treenataan metsässä). Paimennuksessa on siinä mielessä helpompaa, että peltoa sentään voi aurata, metsää ei. Ainoa mitä talvipaimennuksen puutteessa jää kaipaamaan on hauskat hetket kivojen ihmisten seurassa, mutta toisaalta homma jatkuu talven jälkeen ja muuten talvella voi sitten puuhailla kaikenlaista sellaista johon kesällä ei ole aikaa.

Pyydystimme Tanjan kanssa viiden uuhen ryhmän (tyhjäksi jääneitä uuhia), jotka laitettiin omaan aitaukseen niin, että ne saa näppärästi pellolle. Sitten vaan treenaamaan. Ville oli vähän ruosteessa, asenne ja tyyli entisenlaista lampaita rauhoittavaa, mutta otti kaukana käskyt huonosti vastaan. Muutama treeni pitää nyt sitten muistutella mitä tarkoittaa come bye ja away sekä stand. Piski puolestaan menee hienosti. On kypsynyt paljon talven aikana ja tästä on kiva jatkaa eteenpäin. Iita pääsi ekaa kertaa pitkästä aikaa paimentamaan ulkona. Talven aikana ollaan muutama kerta oltu karsinassa, mutta en ole viitsinyt tehdä sitä muutamaa kertaa enempää, jotta ei haittaa sitten ulkopaimennusta. Voi, että likka meni hyvin. On selvästi aikuistunut talven aikana ja nyt sen kanssa pääsee treenaamaan ihan täysillä. Vähänkö oli iloinen mieli onnistuneiden treenien jälkeen. Tanjan Jallis on myös talven aikana kehittynyt niin henkisesti kuin fyysisestikin. Aivan lumoutuneena katseltiin Tanjan kanssa kuinka Jallis paimenensi kuin vanha tekijä. En yhtään ihmettele, että Tanja kommentoi, että vois hymyilläkin, mutta kun korvat on tiellä.

Nyt täytyy sanoa, että KIVAA oli.

Tässä vielä muutama Tanja Vahteran ottama upea kuva Iita Ipsukasta. On se vaan niin hieno pikkutyttö.

Toukokuussa sitten alkaa Tassutuvan paimennusharjoitukset. Päivitän kurssipäivät Tassutuvan sivuille toukokuun alussa ja siitä sitten vaan varaamaan aikoja. En ota ennakkovarauksia, joten kannattaa toimia sitten äkkiä, kun laitan päivät jakoon.