Tapahtumia niin, että päätä huimaa

Saanen esitellä Piski
SBCAK:n ensimmäinen paimennuskokeiden Mestari
sekä Nuorten Koirien Mestari vuodelta 2010

.
Viimeisen reilun viikon aikana on ollut niin paljon ohjelmaa, että heikompaa huimaisi. Viikko sitten alkoi meillä paimennuskurssi, jonne olimme saaneet kouluttajaksi huipputaitavan ja mukavaakin mukavamman Bobby Dalzielin. Joten ei ole mikään ihme, että kurssia oli odotettu kuin kuuta nousevaksi.

Perjantaina aamulla ajoin pimeässä ja syksyn ensimmäisten liukkaiden kelien vallitessa Naantaliin Bobbya vastaan. Laiva saapui ajallaan satamaan ja sitten vaan odottamaan Toyota Hiluxin ilmestymistä rekkajonon keskeltä. Sieltä tuttu auto saapui ja tervehdykset vaihdettuamme autojen nokat kohti Kiikalaa. Liukkaudesta ja Turun aamuruuhkasta huolimatta saavuimme perille turvallisesti ja ajoissa. Ehdimme juoda kupit kahvia ennenkuin ensimmäiset kurssilaiset alkoivat saapua paikalle. Perjantaille olin ottanut kuusi osallistujaa, jotta ehtisimme treenata kaikki koirat kunnolla.

Ei muuta kuin lampaat pellolle ja hommiin. Ei voi kuin ihmetellä kuinka täydellä sydämellä ja 100% keskittymisellä Bobby jaksoi meitä neuvoa. Päivällä pidettiin puolen tunnin tauko ja taas hommiin. Joka ikisellä treenisessiolla treenattiin jokin asia niin perusteellisesti kuin ikinä voi ja yhden koiran treeniin meni helposti puolesta tunnista lähes tuntiin. Kaikille osallistujille oli varattu kaksi suoritusvuoroa, jotka sai tehdä yhden ja saman koiran kanssa tai jos halusi, sai ottaa toisen vuoron toisella koiralla ja toisen toisella. Itse olin varannut kurssilta kaksi koirapaikkaa ja kurssikoiriksi otin Piskin ja Iitan. Eli kumpikin pääsi kaksi kertaa lampaille päivän aikana. Siten koiraa kohti tuli päivän aikana tunnista kahteen tuntiin treeniaikaa. Siinä ajassa jo tuloksiakin tulee ja kun vielä kouluttaja on alansa huippuja niin eteneminen oli tosi huikeaa. Olin asettanut viikon tavoitteeksi kuljetuksen harjoittelun (poispäinajo) ja sitä aioin nyt hinkata oikein tosissani. Perjantain aikana Piski sai oppia kulkemaan lampaiden perässä pehmeästi ja päättäväisesti. Mikä muutos koko koiran työskentelyyn vain kahden treenikerran jälkeen. Iitalla on hieman hankala vaihe menossa ja paneuduttiin sen kanssa myös kuljetuksiin. Hyvin meni opit Iitallekin perille ja päivän jälkeen oli tosi hyvä mieli molempien koiruuksien osalta.

Lauantaina sitten pihaan tuli uutta porukkaa, kun tarkoituksena oli pitää tuomareiden jatkokoulutuspäivät. Kun porukka alkoi olla koossa suuntasimme suoraan pellolle. Osallistujien koirat saivat toimia mallikoirina. Ajettiin ratoja, jotka kuvattiin videolle ja jotka jokainen tuomari vielä arvosteli omalle lomakkeelle. Lopuksi vielä otettiin rata, jonka Bobby arvosteli ääneen ja saimme käsityksen hänen tyylistään arvostella paimennuskokeita. Bobby kommentoi myös aiempia suorituksia heti suoritusten jälkeen ja vilkasta keskustelua käytiin eri syistä antaa pisteitä. Kun materiaalia oli kasassa riittävästi, suuntasimme sisälle, jossa kävimme sitten uudelleen läpi ratoja katsoen niitä videolta. Ainakin itse sain tosi hyviä vinkkejä arvosteluun ja aionkin käyttää niitä jatkossa hyväksi. Vilkas keskustelu jatkui pitkään ja jossain välissä napattiin lammaskeittoa, jottei ihan nälkään kuoltaisi. Bobby selitti kärsivällisesti ja huolella arvosteluun liittyviä asioita ja me tietty kuuntelimme kiinnostuneina.

Sunnuntaina olikin sitten vuorossa paimennuskoe, jossa tuomarina toimi Bobby Dalziel. Järjestimme SBCAK:n ensimmäisen mestaruuskokeen, joka kuitenkin pidettiin nyt ensimmäisellä kerralla epävirallisena. Näin päästään kokeilemaan mestaruuskisasääntöjä ja helpompi korjata niitä, jos kisan kuluessa osoittautuu, että joku sääntöön liittyvä asia ei oikein toimi. Varsinainen mestaruus käytiin kolmosluokassa ja siellä oli osallistujia viisi. Enemmänkin olisi mahtunut mukaan, mutta ehkä ensi vuonna sitten. Kuinka ollakaan mestariksi nousi Piski pistein 81,5 (oli muuten ensimmäinen Piskin III-luokan kisa) ja toiseksi hienosti Ville, pistein 72,5. Kolmanneksi sitten hienosti Micon Gösta pistein 62,5. Lampaat olivat keväällä syntyneitä karitsoita, joita ei ole paljoa paimennettu pienissä ryhmissä. Pistivätkin sitten oikein kunnolla koirat koetukselle eikä ihan helpolla päästy siellä tolpallakaan, jossa lampaita pidettiin kisaaville koirille. Taisi siellä joku ryhmä päättää, että poistuvat varikolle oli edessä sitten ihan kuka tahansa. Sellaista se on noiden nuorten huligaanien kanssa, mutta onneksi suurin osa lampaista sentään käyttäytyi ihan siivosti.

Nuorten koirien mestaruus oli koirille, jotka täyttävät kuluvana vuonna korkeintaan kolme vuotta. Kisa käytiin kakkosluokan säännöin ja mukaan oli uskaltautunut kaksi koiraa. Eli mitään veristä kisaa ei tarvinnut mestaruudesta käydä ja lopulta voiton vei Piski pistein 86,5. Toiseksi hienosti Tauno pistein 65. Eli Piskistä leivottiin sekä SBCAK:n epävirallinen paimennusmestari että nuortenkoirien mestari 2010. Jee, hyvä Piski.

Koska mestaruuskisoihin tuli yhteensä vain seitsemän osallistujaa päätettiin jakaa loput jäljelle jäävät paikat mestaruuskisojen ulkopuolella kisaaville koirakoille. Eli nyt oli hyvä tilaisuus saada ulkomaisen tuomarin arvostelu koiralleen ja päästä samalla aitoon kisatunnelmaan, kun rata ja kaikki muut puitteet olivat samat kuin virallisessakin kisassa. Mestaruuskisojen ulkopuolella oli kaksi luokkaa eli II ja I. Kakkosessa osallistujia vain yksi, jonka suoritus oli retired ja ykkösluokassa sitten 11 osallistujaa. Ykkösluokan voitti yllättäen Rita pistein 73 ja Ahvenanmaalaiset vieraamme Berit ja Lena tulivat koirillaan Lad ja Hedene Rose Nan toiseksi ja kolmanneksi. Iitakin osallistui ja sai kokoon peräti 54 pistettä, sijoituksen ollessa kuudes. Iitalla oli yllättäen ongelmia hakukaarelle lähdössä ja siitä lopulta vain 1 piste. Oli valitettavan kallis vírhe, mutta toisaalta hyvä, että näin kävi niin sain heti seuraavana päivänä kurssilla Iitalle hyvät neuvot ja nyt mennään taas upeaa hakukaarta. Ritan tulos oli kyllä yllätys. En ole juurikaan treenannut sen kanssa. Kunhan otin tarhasta mukaan kisaan, kun kerran vapaita paikkoja oli.

Eli starttasin koirillani viisi kertaa ja ei yhtään hullumpi lopputulos. Piski voitti kaksi luokkaa ja oli siten Mestari ja Nuorten koirien Mestari. Ville toinen kolmosluokassa. Rita voitti ykkösluokan ja Iitakin sai tuloksen. Hyvä mun tytöt ja pojat!

Maanantaina alkoi sitten varsinainen paimennuskurssi ihan täydellä teolla. Aamulla yhdeksäksi pellolle ja sitten tauotonta treeniä aina pimeäntuloon asti. Kirjoitelen siitä sitten pikkasen myöhemmin, joten jatkoa tähän seuraa. Sillä aikaa voi vaikka kurkkia vähän Tanja Vahteran ottamia kurssikuvia.

Kurssikuvia