Hrrrr, kun palelee ja keskikesä lähestyy

Melkoisen vilpoisia ilmoja on viime aikoina pidelly, mutta periaatteessa tykkään vaan tällaisesta sillä ei ole kellään liian kuuma. Koirat pärjää hyvin, lampaat pärjää hyvin ja itsekin pärjää, kun pukeutuu ilmojen mukaisesti.

Iita on pitänyt pennuistaan hyvää huolta. Ne ovat jo reilusti tuplanneet painonsa. Ikää tänään 11 pv ja kovasti jo harjoitellaan kävelemistä vaikka silmät ovatkin vielä kiinni. Ihan näinä päivinä aukeavat silmät ja alkavat kuullakin. Tämän hetkinen tilanne on se, että kaikki pennut on varattu. Mutta koska aina on mahdollista, että joku joutuu perumaan varauksensa syystä tai toisesta kannattaa ilmoittautua jonoon, jos vaikka tuuri kävisi ja pentu heltiäisikin.

Maanantaina osallistuin Piskin kanssa paimennuskisoihin, jotka pidettiin tuossa ihan muutaman kilometrin päässä. Kyseessä oli pelkkä kolmosluokan kisa ja lähtöjä kaksi saman päivän aikana. Onneksi ilma oli viileä ja koirat jaksoivat urakan hyvin. Tämä kisa oli viimeinen karsintakisa, jonka perusteella valitaan Suomen maajoukkueet EM ja PM kisoihin. Meillä Piskin kanssa ei mennyt ihan putkeen ja on ihan hiuskarvan varassa päästäänkö joukkueeseen vai ei. Tuloksia ei ole vielä tätä kirjoittaessa julkistettu, joten en tiedä mikä on tilanne.

Lampaat olivat vähintääkin haasteelliset. Ryhmässä oli yksi vanhempi uuhi ja sen seurana neljä karitsaa. Pääasiassa lampaat yrittivät päästä karkuun vähän joka suuntaan ja niitä oli tosi vaikea ajaa, kun sinkosivat milloin minnekin. Toki hyvät koirat pystyivät näitäkin käsittelemään, mutta pisteistä näkee hyvin, että ei ollut helppoa kellään, ei edes noilla kokeneimmilla koirilla ja ohjaajilla. Piskin päivän ekaan ajoon sattui itsepäinen uuhi, joka jo nostossa jäi riitelemään koiran kanssa. Sama riitely jatkui pitkin matkaa uuhen aina välillä kääntyessä Piskiin päin ottamaan tuijotuskilpailua. Saatiin kuitenkin haku ja triangeli suoritettua vaikkei pisteet päätä huimanneetkaan. Piskin tähtihetki olikin sitten jaossa. Kolmesta karitsasta piti saada kaksi erilleen ja se ei ole ihan helppoa, kun karitsat luonnollisesti haluavat visusti pysyä sen ison uuhen luona. Mutta meillä Piskin kanssa yhteistyö jaoissa on sujunut jo pitkään hyvin ja kun sain järjestettyä sopivasti kaksi karitsaa oikeaan paikkaan, pyysin Piskin väliin ja tuohan tuli salamana. Piti hyvin molemmat ja tuloksena 9 pistettä kymmenestä (päivän parhaat jakopisteet). Siitä sitten häkille ja sain raotettua häkin ovea noin 10 cm ja sitten kuuluikin jo huuto "aika". Pisteitä keräsimme surkeat 51 pistettä, mutta niillä heltisi kuitenkin 11. sija 33 koiran joukosta.

Toinen lähtö sujui alkuun paremmin kuin eka. Hakukaaresta täydet, samoin nostosta. Kuljetus ohjaajallekin alkoi hyvin, mutta sitten pakka levisi. Lampaat juoksivat miljoonaa ja en vaan saanut Piskiä kääntämään niitä ajoissa, jotta olisivat tulleet porteista. Kun sain koiran oikeaan paikkaan, lähtivät lampaat taas miljoonaa toiseen suuntaan. Tolpan kierto oli sellaista räpellystä, mutta ensimmäinen kuljetuspätkä lähti aluksi tosi hyvin. Sitten taas lampaat riemastuivat ja lähtivät täyttä kiitoa kohti varikkoa. En vaan saanut koiraa ajoissa oikeisiin paikkoihin ja loppu kuljetus oli yhtä kaaosta. Sain peräti 1 pisteen kuljetuksesta :) eikä siitä enempää olisi voinut antaakaan. Jakoympyrässä ryssin itse ekan jaon yrityksen ja jouduimme koittamaan toisen kerran. Se sitten onnistui ja jaosta nyt 5 pistettä. Häkittäminen ei ollut mitään helppoa, sillä lampaat eivät todellakaan halunneet mennä häkkiin. Piski toi ne rauhallisesti häkin suulle, mutta ne katsoivat häkkiä kuin kita ammollaan odottavaa petoa. Sinne ei siis ainakaan mennä tuumasivat varmaan keskenään. Rauhallisesti yritin Piskin kanssa sulloa niitä sisään, kun ei vaan auttanut alkaa hosumaan. Valitettavasti aika loppui ennenkuin saimme ne sisään ja häkin pisteet jäi siten saamatta. Nyt sitten pistesaldo 40. Argh, surkea esitys. Ei vaan osata ajaa tollasia lampaita, jotka vaan juoksevat, juoksevat ja juoksevat. Näiden kanssa olisi pärjännyt paremmin, jos koiralla olisi puhtaat ja rauhalliset flänkit ja kuten aina, koiran pitää ottaa ihan jokainen käsky, jos ei ota, se kostautuu heti. Lampaat selvästi hermostuivat liian sähäkästi liikkuvista koirista eivätkä myöskään rauhoittuneet, kun koira sitten hellitti painetta pois vaan lähtivät entistä lujempaa juoksemaan karkuun.

Nyt jatketaan harjoituksia entiseen malliin. Ritalle pitää opettaa jako, jotta voin lähteä sen kanssa kolmosluokkaan kisaamaan. Juhannuksen jälkeen meillä onkin 10 päivän paimennuskurssi ja eiköhän tuossa ajassa saada jotain parannusta aikaiseksi sillä onhan meillä kuitenkin yksi maailman huippukouluttajista, Bobby Dalziel, opettajana. Muutama asia on jo mietittynä mihin aion Piskin ja Ritan kanssa keskittyä. Niin ja mikä parasta, nyt alkoi viiden viikon loma. Loma, loma, loma, loma ....<3 <3