Rankkaa
Huh, vähän väsyttää, kun on kaksi valvottua vuorokautta takana. Kyllä nyt alkais nämä vastoinkäymiset riittämään, kun niitä tuntuu tulevan oikein saavikaupalla. Vajaa pari viikkoa sitten nimittäin poistui ajasta ikuisuuteen äitini. Nyt sitten tämä pentutragedia.
Ritan keisarinleikkaukseen kuolleet viisi pentua on lähetty Eviraan tutkittavaksi. Toivottavasti syy kuolemisiin selviää. Nämä kaksi täällä olevaa ovat saaneet lisää painoa, mutta vielä ei pysty huokaisemaan helpotuksesta. On täysin mahdollista, että nekin menehtyvät. Yritän jaksaa hoitaa niitä, mutta jossain vaiheessa on pakko luovuttaa, kun ei kerta kaikkiaan jaksa nukkumattakaan olla määrättömästi.
Kiitos ihan kauheasti teille kaikille ihanille ihmisille myötäelämisestä. Pidetään joukolla peukkuja ja tassuja pystyssä, jotta nuo kaksi pikkuista saisivat elää. Näiden kahden elossa olevan syntymäpainot oli 280g ja 300g. Kuolleiden pentujen painot olivat 340g, 380g, 330g, 370g ja 330g. Kaikki olivat päällisin puolin erittäin hyvän näköisiä komeita bordercollien alkuja. Värit oli ihan perinteisiä mustavalkoisia. Tosin muutamalla oli ruskeaa hännän alla, joten niistä olis ehkä tullut trikkejä.
Saas nähdä uskaltaako sitä enää pentuja teettää vai jääkö tästä sellainen muisto, että hommaan ei uskalla enää ryhtyä. Iloitkaa kaikki koiristanne, sillä tässä on kummasti huomannut kuinka pienestä se voi olla kiinni, että saamme nuo ihanat ystävämme pitää seurassamme. Onneksi Rita voi ihan hyvin.
3 Comments:
Ei niissä pennuissa varmastikaan mitään vikaa ollut, koska olivat noin hyvin kasvaneet kohdussa. Sektio on vaan joskus tällaista kun keuhkot eivät saa sitä tarvittavaa alakautta synnytyksen aikana saamaa vahvistusta, mikä on keuhkoille niin tärkeää. Tosi kurjaa tuo kaikki, me kaikki odotimme niin innolla Ritan pentuja. Älä nyt liikaa masennu, tämä on kasvattajan arkea, niin hurjalta kuin se kuulostaakin. Ei tätä onneksi usein tapahdu, vaikka aina omalle ja ystävien kohdalle sattuessa se on niin surullista. Ollaan hengessä mukana ja pidetään ne peukut ja varpaat pystyssä pentujen puolesta!
Minna
Koeta jaksaa Päivi ja levätä vähän. Kovasti rapsutuksia Ritalle ja pienille. Kovasti toivomme ja odotamme, että ne lähtevät kasvamaan! :)
Lainatakseni Minnan sanoja tuossa edellä... Tämä on sitä arkea, kasvattajana eläintenpitäjänä/hoitajana.. Välillä potkii päähän rankastikin, mutta pitää osata iloita siitä mitä on; Rita voi tilanteen nähden ilmeisesti hyvin ja kaksi pientä voivat tilanteen huomioon ottaen ok. Niinkuin joskus kun soitin sanoin, että pitäisi osata olla ottamatta "itseensä" mutta silloin olisit kova ja tunteeton, ja silloin ei ihminen ole onnellinen!! Voimia ja lepoa!! Hengessä mukana...
-Pirjo-
Lähetä kommentti
<< Home