Ihanan lämpöisen pääsiäisen jälkeen alkoi ilmat ikävästi viiletä ja Vappu olikin sitten perinteinen Vappu. Rakeita satoi ja oli kylmää. Hrrrr. Pääsiäisenä kävi monia mukavia vieraita ja kylläpä oli kiva nähdä erilaisia koiria ja vanhoja sekä uusia tuttavuuksia. Tapion tyttären tytär Helmi oli meillä pari päivää ja tehtiin kaikkea kivaa (tai ainakin musta oli kivaa, kun taidan olla vähän sellanen lapsellinen tällaseksi vanhaksi tädiksi). Sitten Kati kävi Pinton (Matin tyttö) kanssa ja kyllä Pin vaan on niin isänsä oloinen ja muutenkin aivan loistokoira. Kati napsi hienoja kuvia, joita tuolla muutama tämän tarinan lopussa. Tanja otti myös upeita kuvia niinkuin aina. Ihan siis huippu pääsiäinen ei voi muuta sanoa.

Pääsiäisen jälkeen Piskillä kävi morsian, joten Piskin lapsesta kiinnostuneet voi kysellä minulta enempi asiasta. Astutus meni kuin oppikirjoista, about 2 min tutustumista ja herrasväki oli nalkissa. Niin se käy, kun nartulla on oikea aika ja uros on kokenut. Sen sijaan ikävämpi juttu on se, että meillä on nyt kennelyskä. Piski ja Ville aloitti ensin köhimisen, sitten joukkoon liittyi Rita. Iita köhi yhtenä aamuna vähäsen, mutta sen jälkeen ei ainakaan toistaiseksi ole köhinut. Ainoa kunnolla terve on Matti ... ainakin toistaiseksi.

Kennelyskäepidemian takia tuli sitten pakollinen treenitauko. Onneksi ehdittiin treenata 10 päivää putkeen ja nyt sitten vähän taukoa. Kunhan pojat parantuu jatketaan siitä mihin jäätiin. Valitettavasti tämä epidemia sotki koirien kunnonkohotus suunnitelmat ja sen takia jätän nyt ilmoittamatta Villen toukokuun lopun paimennuskisoihin. Piski on ilmoitettu, mutta on iso arvoitus millaisessa fyysisessä kunnossa se on tämän sairasloman jälkeen.

Käytin sitten treeniajasta vapautuneen ajan laitumen kunnostamiseen ja niinpä sain langat ja sähköt yhteen aitaukseen laitettua. Tänään sitten siirrettiin sinne kolmisenkymmentä uuhta ja samalla siis alkoi laidunkausi täällä Röysynkulmalla. Heinää ei vielä ole paljoa, joten voi olla, että tädit pääsee vielä takaisin sisälle, mutta katsotaan, jos vaikka heinä kasvais vauhdilla ja tädit sais nauttia keväästä. Vähänkö ne oli onnellisia päästessään ulos, vihreälle laitumelle. Juoksentelivat pukkilaukkaa sinne tänne ja kulkivat laidunta päästä päähän välillä haukaten herkullista vihreää ruohoa suullisen. Nyt vaan peukut pystyyn, että sudet ja ilvekset pysyy loitolla ja tädit saavat viettää mukavan kesän ulkosalla.

Veljeni Terho täytti 50 v ja järjesti sen kunniaksi vappuaattona naamiaisbileet. Homma meni hauskasti niin, että vieraat pukeutuivat teemoittain. Eli puku oli sen mukainen millä vuosikymmenellä kukin oli veljeeni tutustunut. Minulle lankesi vuosikymmen 60. Niinpä sitten päätin pukeutua sen ajan housewife lookkiin ja muistin lähinnä miltä oma äitimme näytti silloin. Leninki löytyi liikkestä "Play it again Sam" ja peruukki papiljoteilla puolestaan Tiimarista. Sitten lisäksi vähän muuta rekvisiittaa ja asu oli valmis. Veljeni puolestaan pukeutui tulevaisuuteen eli sairaala-asuun ja hänen avo-vaimonsa Pirjo olikin sitten omaishoitaja. Varsinainen hoitsu olikin (kuva alempana).

Iitan kanssa kävin tänään eläinlääkärissä ja otettiin verinäyte geenitestiä varten. Eli veri lähti Optigenille jenkkeihin ja tarkoitus on geenitestata Iita CEA:n osalta. Peilauksissa silmät ovat olleet terveet ja nyt katsotaan onko Iita geneettisesti kantaja vai täysin terve. Hienosti likka käyttäytyi lekurissa vaikka onkin tuollainen maalaislikka, joka ei juurikaan ole kaupungissa käynyt.

Sitten tietty vähän kuvia. Ensin Katin ottamia kuvia (Oli tosi vaikea valita tänne kuvia, kun niitä ihania oli niin paljon. Lisää Kati Partasen hienoja kuvia täällä).