Hieno viikonloppu takana



Gk VallH pr
Knutstas Iita

Kiirettä on taas vaihteeksi pitänyt, mutta sehän ei meidän suunnalla ole mitään uutta. :) Lauantai aamuna aikasin pakattiin Toyota Avensis täyteen toppavaatteita ja kaikenlaista sälää paimensauvasta paimenkoiriin. Olimme nimittäin lähdössä Tanjan ja Jalliksen sekä tietty Iitan ja Villen kanssa Ruotsiin kisaamaan. Alunperin oli tarkotus ottaa Villen tilalle Piski, mutta Piskin piti jäädä kotiin hommiin, kun keritsijä oli tulossa ja Tapio tarvitsi työkoiransa. Niinpä sitten tosiaan Ville pääsi reissuun mukaan. Hyvin mahtu kaikki autoon ja ei muuta kuin nokka kohti Turkua ja Siljan terminaalia.
Matka meni rattoisasti. Iitan aika meni vesikuppia vahtiessa ja treenatessa agilitya. Tollasta se on, kun on tarhakoiran kanssa liikkeellä. Iita nimittäin oli sitä mieltä, että pöydältä näki parhaiten oman kuvansa ja koska hytissä oli kaksi peiliä ja vesikippo, jota piti vahtia niin silloin joutuu kulkemaan reittiä vesikippo, kampauspöytä, lattia, sänky, ikkunalauta, yöpöytä, toinen sänky ja sitten sama reitti takaisin. Se ei luonnollisesti mitään haittaa, että joku sattuu makaamaan sängyllä vaan silloin tietty kävellään vaan makaavan ihmisen päältä. Jallis fiksuna koirana otti rennosti ja lepäili pääasiassa sängyn alla. Ville on Ville ja kotonaan ihan missä tahansa. Tanjaa kävi vähän sääliksi, sillä mun oli ihan pakko lukea hygieniaosaamistestiin, joka pidettäisiin maanantaina ja ainoa hetki, kun ehdin siihen lukea oli lauantaipäivä. Käytiin sentään välillä kaffella, syömässä ja vähän ostoksilla, jotta sentään jotain vaihtelua laivassa kököttämiseen saatiin.

Illalla sitten oltiin Ruotsissa, jossa satoi vettä. Siis VETTÄ! Ja meillä oli pelkästään toppavaatteita mukana sillä Suomesta lähtiessä oli talvi. Ei Ruotsissa pitänyt olla vesisade ja kolea syksyilma. No, ei se pelaa, joka pelkää, joten eipä sitten vaivattu päätämme enempää sadevaatteiden puuttella sillä eihän sitä voi tietää, millanen ilma olis sunnuntaina, joka oli paimennuskisapäivä. Hurautettiin siis Gunnelin luo yöksi, josta sitten porukalla lähdettiin aamulla kisapaikalle. Gunnelin luona oli muitakin yöpyjiä, niin vanhoja tuttuja kuin uusia tuttavuuksia. Seuraavan päivän tuomarikin oli paikalla ja osoittautui oikein mukavaksi. Lampaat kuulema ovat kevyitä ja vikkeliä turkislampaita. Ja lauantain perusteella (lauantaina oli niillä kisattu IK2-luokkaa) oli osoittautunut parhaaksi taktiikaksi pitää koira kaukana lampaista, jotta ne pysyivät hallinnassa. Iik, Iita ei ole koskaan nähnyt muita lampaita kuin Texeleitä ja se on tottunut käsittelemään raskaita lampaita. Hiukan hirvitti miten kävisi aivan toisentyyppisten lampaiden kanssa. Villeen osaan luottaa, sillä Villellä on rauhoittava vaikutus lampaisiin ja se kyllä hallitsee kevyet lampaat, yleensä jopa paremmin kuin raskaat. Tanja oli luonnollisesti huolissaan miten Jallis selviytyy, mutta siitä en ollut yhtään huolissani, sillä Jallis on niin hyvä, että tottakai se selviää.

"Ajoissa" nukkumaan sillä oli taas tiedossa aikanen herätys. Sunnuntaina aamulla sitten lähdettiin autoletkassa pimeään aamuun. Reilun tunnin ajelun jälkeen saavuttiin kisapaikalle. Mitään ei vieläkään nähnyt, kun oli pimeää. Pian saapumisemme jälkeen tuli paikalle eläinlääkäri, joka tarkasti kaikki lampaat ensin sisällä ja sitten vielä pellolla. Yhden lampaan hän pyysi ottamaan pois ryhmästä, muuten hän oli tyytyväinen näkemäänsä. Sitten alkoi IK1-luokan koirien tarkistus, joka sisälsi sirun tarkistuksen, koiran kopeloinnin läpi, juoksutuksen edestakaisin sekä rokotusten tarkistuksen. Lopuksi vielä seisomaan vähäksi aikaa desinfiointiliuokseen ja sen jälkeen oli koiralla lupa mennä pellolle. VP-koirille ei tarvinnut tehdä eläinlääkärin tarkistusta, mutta desinfiointiaineeseen nekin joutuivat sekä sirut tarkistettiin sitten kokeen jälkeen niiltä, jotka saivat GkVallH tunnuksen.

Ville starttasi siis IK1-luokassa, joka on sama kuin meidän SBCAK kisojen II-luokka. Lampaat olivat aivan loistavia. Reagoivat herkästi koiraan, mutta eivät panikoineet millään tavalla. Ne tuotiin rauhallisesti paikalle, josta koira ne hakisi ja niitä pidettiin ammattimaisesti paikallaan ilman mitään stressaamista. Niinpä koirat saivat hyvän alun suoritukselleen. Triangeli ajettiin vastapäivään. Katselin muiden suorituksia ja alkoi tuntua tosi hyvältä. Noilla lampailla oli mahdollisuudet hyviin pisteisiin. Jako olisi hankala, koska lampaat olivat vähän liian kesyjä sen suhteen etteivät väistäneet kunnolla ihmistä. Koiraa ne sen sijaan väistivät hyvin. Lähetin Villen oikealle. Omaan silmään kaari oli hieno, mutta tuomari näki jotain sellaista, josta nappas sitten kolme pistettä pois eli kaari 17/20. Nosto oli täydet 10/10, kuljetus ohjaajalle 18/20. Lampaat tulivat hienosti suoraan, mutta tolpalla käännös pikkasen laaja. Poispäinajosta pois yksi piste, joka meni varmaan siitä ihan alusta, kun tolpan kierto ei ollut ihan ideaalinen. Sen sijaan muuten lampaat kulkivat hienosti linjalla ja Ville otti kaikki mun käskyt juuri niinkuin pitikin. Vitsit, että tuntu hienolta. Viimenen pätkä myös täysillä, joten koko triangelista 29/30. Sitten olikin jako, joka ei sitten meinannut onnistua millään. Lopulta saimme ne vaaditut kaksi erilleen, mutta pisteitä valitettavasti vain 2/10 (ja ihan syystä). Häkityksessä tein pienen arviointivirheen ja lampaat ohi porttiaukon. Saatiin ne takaisin samaa kautta ja häkkiin, joten häkitys 7/10. Kasassa hienosti 83 pistettä ja upeasti 2. sija. Hieno Ville!

Sitten alettiin jännittämään VP-luokkaa. Iita ei ole ihan helppo ohjattava ja pelkäsin, että lampaat lähtee radalta, kun näkevät Iitan lähestyvän. On meinaan likalla sen verran voimaa, että linkoutuu meidän Texelitkin alta aika vilkkaasti, kun likka lähestyy. Taktiikka oli siis pitää Iita kaukana ja yrittää siten pitää lampaat radalla. Ennen Iitaa kuitenkin radalle Tanja Jalliksen kanssa. Jallis teki upean haun, taisi saada siitä täydet 20 pistettä. Muutenkin rata meni hienosti vaikka vauhdikkaat lampaat saivat Jalliksenkin innostumaan ja Tanjasta ehkä tuntui, että ei meinaa likka pysyä käsissä. Katsomoon meno näytti upealta ja sitä se myös oli tuomarin mielestä, sillä Jallis keräsi kasaan 80 pistettä ja meni kirkkaasti läpi eli nyt on Jalliksella uusi hieno titteli nimensä edessä: GkVallH pr. Huikeat onnittelut Tanja ja Jallis (muistatkos mitä Bobby sano Jalliksesta ;))

Sitten Iita. Vedin syvään henkeä tolpalla ja pistin likan matkaan. Hakukaari meni hienosti, siitä pisteitä 17/20, nosto oli hieman vino, mutta muuten voimakas ja pysyi jopa käsissä, siitä 7/10. Kuljetus ohjaajalle oli hieman turhan vauhdikas, mutta sain Iitaa maahan ja ottamaan hyvin vasen sekä oikea käskyt. Isoin sähläys oli tolpan kierrossa ja niin kuljetus ohjaajalle osasta tuli 13/20. Eli hakupisteet 37. Huh, sitten poispäinajoon. Lampaat eivät olisi millään halunneet mennä kohti ekoja portteja sillä veto oli aivan päinvastaiseen suuntaan. Periksi ei kumminkaan anneta ja sain kuin sainkin pidettyä Iitan sen verran oikeassa paikassa, että poispäinajosta saatiin 2/10. Perinteinen kuljetus oli aika haastellista, sillä oikeasti koiraa ei saanut päästää lähelle lampaita ja niinpä jouduin pitämään Iitan kaukana, joka ei ole ihan helppoa. Hyvin kuitenkin onnistui ja saimme perinteisestä kuljetuksesta 11/20. Häkitys alkoi huonosti, kun edellinen kisaaja oli kietonut narun niin pahasti, että jouduin taistelemaan saadakseni sen irti ja häkin portin auki. Samassa rytäkässä vielä paimensauva juuttu häkin poikittaiskaltereihin ja sillä aikaa lampaat olivat tuleet mun luo häkille, josta muutama ohi aukon. Iita toi ne hyvin takaisin ja niin pistimme lampaat häkkiin. Tästä pisteitä 7/10. Sitten Iita häkkiin sisään ja kiertämään lampaat. Meinas mennä eri suuntaan kuin käskin ja korjasin asian, muuten ok ja pisteet tuosta 8/10. Lopuksi lampaat ulos häkistä ja lampaiden hallintaan otto. Se meni upeasti. Jihuu, rata läpi. Pisteistä en tuolloin tienny, mutta tuomari vinkkas sinne autolle ja kopeloi koiran (luoksepäästävyystesti) ja sen jälkeen ilmoitti, että läpi meni ja nyt on Iitakin sitten GkVallH. Tuomarin kommentit Iitasta: Väldigt intensiv, väldigt vida flanken, orädd.

Hitsit, että oli hieno reissu. Kaikki odotukset tuli täytettyä. Kotimatka meni onnenhuumassa, sillä meillä istui autossa kaksi GkVallH pr tittelin saanutta koiraa sekä IK1-kisojen 2. sijan koira. Hitto, että oli hieno fiilis. Sitten vaan ajelemaan kohti Kapelskäriä ja odottelemaan laivaa. Laivaan päästyämme oli niin väsynyt fiilis, että olis voinu nukahtaa pystyyn, mutta pakkohan se oli mennä vielä syömään, kun ruoka sisältyi laivalippuun. Aamulla sitten lähtivät väsyneet, mutta onnelliset matkaajat Naantalista kohti kotia ja päivän aktiviteetteja. Mullahan oli illalla se hygieniaosaamistesti. Lueskelin päivällä mikrobeja ja niin vaan rupes silmäluomet painamaan ja pakko oli ottaa tirsat. Hyvien unien jälkeen lisää opiskelua ja viideksi Forssaan. Testissä olikin aika iso joukko yrittäjiä. 40 kysymykseen piti osata vastata niin, että jos sai 34 oikein meni läpi. Opiskelu näköjään kannattaa, kun vastasin kaikkiin kysymyksiin oikein. Niinpä sitten on hygieniapassi hommattu. Nyt sitten tekemään hakuluentoa, jottei aika vaan kävis pitkäksi...

Tässä vielä upeat GkVallH pr tytöt


vas: Iita, oik: Jallis

Kiitos Tanja tosi hyvästä matkaseurasta. Eiköhän lähdetä taas ens vuonna vähän ulkomaille seikkailemaan. :D