Nyt näyttää siltä, että on ihan pakko siirtää Iitan pennutussuunnitelmat eteenpäin, sillä Iita on päättänyt pitää tosi pitkän juoksuvälin (nyt jo edellisestä juoksusta 9 kk eikä uutta näy vieläkään). Meinaan ottaa Iitan mukaan Scotlantiin ja jos se sattuis aloittamaan juoksun ennen reissua ei oikein kannata astuttaa sitä ja lähteä sitten lentokoneella lentelemään ja treenaamaan oikein kunnolla uusiin haasteellisiin tilanteisiin. Tietty, jos panttaa juoksuaan yli tuon meidän reissun niin sitten voi olla, että pennutussuunnitelma toteutuukin. Joten eipä auta muu kuin odotella ja katsoa miten käy.

Pentuja kysellään nyt paljon, niinkuin aina kesän tullessa. Pentua ei vaan oikein voi ostaa kuin maitoa kaupasta, sillä niitä ei ole saatavilla jatkuvasti. Itse ainakin toivon, että pennunostajat harkitsevat hankintaa huolella, ottavat selvää vanhemmista ja rodusta yleensä sekä hankkivat pennun sellaisista vanhemmista, joista oletettavasti voisi tulla heidän tarkoituksiinsa sopivia pentuja. Itse pyrin kasvattamaan aktiivisia ja vahvasti paimenviettisiä koiria, jotka eivät ole sopivia vain perheen lemmikeiksi. Paimenlinjaisille koirille ei riitä aktivoinniksi pitkät lenkit ja pallon heittely kotipihalla. Ne on jalostettu tekemään töitä ja sitä niille pitää myös tarjota. Kaikki eivät pääse paimentamaan, mutta silloin pitää tilalla olla muuta aktiviteettia, jossa koira saa käyttää sekä kroppaansa että päätään. Bordercollie on älykäs koira, jolla pitää olla haastavaa tekemistä, jotta se on elementissään. Eli jos paimennusta ei ole tarjota niin vaihtoehdoiksi käy pk-lajit, tottelevaisuuskokeet, agility jne. Kannattaa myös muistaa, että paimenlinjaiset koirat tuskin kahmivat näyttelyistä ruusukkeita ja pokaaleja. Ne ovat yleensä hieman originellin näköisiä verrattaessa niitä näyttelylinjaisiin bordercollieihin. Kummallakin linjalla on vahvat kannattajansa ja puolestapuhujansa. Minua ei näyttelyt kiinnosta enkä koe, että sieltä saisin mitään mitä tarvitsisin. Toki olen yleensä käynyt sen kerran koirineni näyttelyssä, jotta olen saanut ne SBCAK:n pentulistalle tarvittaessa (tosin olen nyt vakavasti harkinnut, että taidan kokonaan luopua näyttelyjutuista, kun ne vaan ei yksinkertaisesti kiinnosta).

SBCAK:n pentulistalla on vähänlaisesti pentuja juuri nyt. Toinen paikka, josta voi käydä kurkkimassa kiinnostavia pentueita on WBC-pentulista. Juuri nyt siellä on useampi mielenkiintoinen yhdistelmä suunnitteilla. Kaikki tulevat pentueet eivät välttämättä ole millään listoilla. Niinpä ahkera netissä surffailu voi tuottaa tulosta sekin. Piskillä kävi huhti-toukokuun vaihteen tienoilla pari narttua ja niistä pentueista voi kysellä: Kennel Rajahiilen. Suomen Paimenkoirayhdistyksen pentulistalta voi myös löytää sopivan pennun, mutta silloin pitää muistaa tarkistaa, että rekisteröidäänkö pennut myös Kennelliittoon (tämä ei ole itsestään selvyys). Eihän sillä muuten olisi väliä, mutta jos haluaa kisata Kennelliiton alaisissa paimennuskokeissa sekä muissa harrastuslajeissa ei sinne ole pääsyä, jos koira on vain SPKY:n rekisterissä (SPKY:n pentulista). Jos vieläkään ei sopivaa pentua löydä niin katseet voi suunnata vaikkapa naapurimaanhan Ruotsiin. Pennun tuominen sieltä on helppoa ja samalla tulee tehtyä pienimuotoinen lomareissukin. Ruotsin tarjontaa löytyy täältä: SVAKin pentulista.

Iita the "agilitykoira" eli Iita treenaamassa agilitya Pasin ohjauksessa. Ja siis oikeesti emme treenaa agilityä, kunhan kennelpäivillä kokeiltiin vähän, kun muutkin hyppeli ratoja.