This is a glowing text

maanantaina, tammikuuta 02, 2012

Hyvää Uutta Vuotta 2012!

Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2012 teille kaikille!

Viime päivitys oli joulua ennen ja sen jälkeen on ehtinyt taas tapahtua kaikenlaista. Jouluhössötystähän ei meillä Röysynkulmalla ollut, kun yksinkertaisesti päätin, että tänä jouluna sitä ei ole. Siispä jätin suosiolla joulukortit lähettämättä ja lahjojen ostokin rajoitettiin minimiin eli ainoastaan Tapio sai lahjan. Koirat ei lahjoista ymmärrä, mutta olkoon sitten kinkunnahka, joka jaettiin viiteen osaan, niiden joululahja. Hyvin näytti maistuvan.

Jouluaatoksi saatiin kutsu mennä vierailulle Tapion tyttären Elinan perheen luokse. Ilolla otimme kutsun vastaan, sillä mikään ei voita joulua, jossa on joulupukkiin uskovia lapsia läsnä. Saunomisten ja hyvän ruuan jälkeen oli sitten vuorossa lasten kauan odottama hetki, Joulupukin vierailu. Valitettavasti se hauskuus jäi Tapiolta näkemättä, kun sattui juuri silloin olemaan autoaan "tankkaamassa".

Helmi

Väinö


Joulupäivänä sitten auton nokka kohti Helsinkiä ja matka siis veljeni perheen luokse kylään. Äitini ja isäni kuoltua olemme viritelleet uutta traditiota, jossa me sisarukset perheineen tapaisimme jonkun luona joulun aikaan. Toistaiseksi olemme olleet veljeni Terhon luona ja iso kiitos heille, että ovat meidät sinne ottaneet vastaan. Taas oli pöytä täynnä joulun herkkuja ja pakkohan sitä oli vähän kaikkia sortteja maistaa sillä seurauksella, että vatsa paisui uhkaavasti. Ilta meni rattoisasti rupatellen ja ennenkuin edes tajuttiinkaan oli jo kotiin lähdön aika. Ennen Helsinkiin lähtöä oli säätiedotus uhkaillut lähestyvällä myrkyllä, mutta päästiin kotiin ihan näppärästi ilman ongelmia.

Sitten se myräkkä alkoikin oikein toden teolla. Heräsin yöllä siihen, kun kattopellit paukkui sellaisella mallilla, että vastaavaa en ole Röysynkulmalla kokenut. Nousin kuuden maissa ylös vähän kurkkimaan ikkunoista ulos, kun ajattelin, että se katto varmaan roikkuu jo osittain irronneena. Kaikki näytti kuitenkin hyvältä niin asuintalossa kuin ulkorakennuksissakin. Ei muuta kuin takaisin nukkumaan. Mutta eihän siitä mitään tullut, pauke oli niin kova, että tunnin kuluttua nousin uudelleen ylös ja ajattelin, että jospa keittäis kahvit, kun kerran sähköäkin hurjasta tuulesta huolimatta vielä tuli. Kesken kahvinkeiton sitten räpsähti ja niin meni meiltä sähköt. Se ei vielä ole ihmeellistä, mutta niitäpä ei sitten kuulunutkaan takaisin vaikka aikaa kului. Myrsky riehui ulkona ja sähköjen mentyä piti Tapion sitten lähteä virittelemään aggregaattia käyntiin. Kesken virittelyn soitettiin naapurista, että voisimmeko lainata heille aggregaattia, kun heiltä meni sähköt ja lehmien lypsy jäi kesken. No, mikäs siinä auttoi. Pitihän sitä naapuria auttaa. Niin lähti aggregaatti, mutta sain onneksi kahvit keitettyä ennen sitä. Vettä otin kattiloihin heti sähköjen mentyä, kun putkissa oli vielä aavistus painetta. Meillähän on kunnan vesi, ja kun vedenpumppaamolta meni sähköt ei vettä sitten enää pumpattu vesijohtoihin.



Sitten alkoihin melkoinen show. Vettä ei näkynyt eikä kuulunut. Lampaille piti saada vettä. Muutama naapuri pyyteli aggregaattia lainaan, kun heillä oli myös ongelmia veden, lypsyjen yms. kanssa. Mutta eihän tuota yhtä aggregaattia voinut kaikkialle jakaa ja niinpä sen aggregaatin avulla sitten hoidettiin naapurin lypsyt (about reilu 10h per päivät) ja muun ajan se oli meillä, jotta meillä ei taas sula karitsanlihat pakkasissa ja saatiin talo lämpimäksi. Vedet saatiin kyläläisten neuvokkuuden ansiosta joskus 8 h katkon jälkeen. Hienoa, veden tulo kyllä paransi tilannetta huomattavasti. Sitten vaan päivä kerrallaan sinniteltiin, toivottiin aggregaatin kestävän ja sitä pyörittävän ikivanhan Fordin kestävän. Ja niin vain hommasta selvittiin. Sähköttä oltiin noin 100 h, Fordi kävi yli neljä vuorokautta yötä päivää ja aggregaatti kesti. Oli juhlava hetki, kun perjantaina puolenpäivän jälkeen sähköt palasivat. Äkkiä pesukonetta päälle, astianpesukone hommiin ja ruokaa laittamaan.

Onni koko tässä hommassa oli se, että ilma oli leuto eli pysyttiin plussan puolella. Näin säästyttiin lisävahingoilta, joita esim. putkien jäätymisen vuoksi olisi tullut. Tätä kirjoittaessa on yhä tuhansia talouksia ilman sähköä ja myötätunto on heidän puolella. Eilen ilma käväisi pakkasen puolella, mutta on onneksi taas lauhtunut. Toivotaan, että lauha ilmavirtaus jatkuu kunnes kaikilla sähköttömillä on taas sähköt takaisin.

Uuden Vuoden vastaanotimme Tapion kanssa rauhallisesti. Kävimme Mathildedahlissa katsomassa isoa ilotulitusta ja se oli kyllä todella upea. Koirat telkesin kenneliin sisälle ja laitoin radion pauhaamaan, jotta pauke ei niitä pelota. Tosin maalla asumisessa on se ilo, että pauke on ihan toista luokkaa, kuin mitä se oli Helsingissä asuessa. Kaikki koirat selvisivät Uuden Vuoden raketeista ilman traumaattisia kokemuksia. Ikävä oli kuitenkin taas lukea lukuisista koirista, jotka olivat rakettien paukkeen vuoksi säikähtäneet ja sännänneet pakosalle. Kumpa ihmiset oppisivat pitämään koirat sisällä pahimman paukuttelun ajan ja säästyisivät näin monelta murheelta.

Nyt sitten mieli avoinna vuoteen 2012. Mitähän jännää ja mukavaa tämä vuosi tuo tullessaan.




1 Comments:

At 02 tammikuuta, 2012 18:58, Blogger Pinja said...

Onnellista vuotta 2012 Röysynkulmalle! Tapaamisiin!
Nina & piskintyttö Liv

 

Lähetä kommentti

<< Home