Treeniä ja kadonneita lampaita

Moi

Eilen olin Helsingissä töissä, joten ilta jäi lyhkäiseksi treenejä ajatellen. Vein kuitenkin Ritan treenaamaan niitten viiden villin lampaan kanssa, joilla olen treenannu Teppoa ja Villeä. Rita toimi tosi hienosti. Se huomas heti, että nämä lampaat on erilaisia kuin ne millä ollaan viime aikoina treenattu. Tuntu hienolta huomata kuinka hyvin Rita osas suhteuttaa käytöksensä lampaiden mukaan. Hieman tietty Rita itsekin lämpeni, kun lampaat liikku niin sähäkästi, mutta koska Rita oli liinassa oli helppo palauttaa se ruotuun heti, jos homma meinas mennä liian kiihkeeksi. Lampaat liikku hyvin Ritan edessä, ryntäämättä mutta kuitenkin reippaasti.

Matti kunnostautui taas eilen. Saatiin soitto, että kaksi karitsaa on karkuteillä. Kello oli ykstoista illalla, joten oli jo melkoisen pimeää. Ei muuta kuin Matti autoon ja menoksi. Tiedettiin suunnilleen missä karitsat on ja päästettiin Matti irti. Matti löysikin karkulaiset ennätysajassa. Nyt sitten ei tarvittukaan muuta kuin saada ne kiinni. Paimensauvaa tai mitään muutakaan kättä pidempää ei sattunut mukaan, mutta hyvät sotasuunnitelmat korvaa välineiden puutteet. Pimeästä on se hyöty, että lampaat ei näe niin hyvin minne ryysiä ja niitä on helpompi pitää aloillaan. Hivutettiin ne lähellä olevien tuuheiden kuusien luo ja piiritettiin Matin, Tapion ja mun voimin. Liikutin Mattia ihan muutamia senttejä oikeaan ja vasempaan, että lampaat joutu pitää huomion koirassa, samalla Tapio hivutti itsensä lähemmäs ja lähemmäs samalla, kun minä pidin huolta omasta vahtisektorista. Tapio sai napattua toista lammasta jalasta. Sen jälkeen toinen tietty alko ryntäillä, mutta Matti ja minä pidettiin se hallinnassa ja kun se sopivasti juoksi sen kiinniotetun vierestä, sai Tapio toisella kädellä napattua sitä toistakin lammasta jalasta. Sitten vaan meikäläinen dyykkäs ottamaan sen toisen hallintaan ja Tapio piti huolta toistesta. Vietiin ne tien varteen, pistettiin istumaan vierekkäin ja pitelin niistä kiinni sen aikaa, kun Tapio haki auton. Sitten vaan karkulaisten kanssa kotiin. Siitä, kun lampaat löyty meni 10 min, kun ne oli kiinni, joten Matti taas ansaitsi varsin kiitettävästi ruokarahansa.

Tulis sitä sadetta. Kaksi päivää on ollu ihan pilvistä, mutta vettä vain ei tule. Sen sijaan Venäjän metsäpalojen savu haisee meilläkin. Saisivat tehdä siellä naapurimaassa sille asialle jotain ja jos ei omat rahkeet riitä niin mikseivät pyydä apua.