Sairastuvalla

Nyt iski sitten eka tän talven flunssa. Alkuun tuntu siltä, että helpolla päästään, kun neljä päivää meni aika vähäisillä flunssaoireilla. Sen jälkeen homma sitten muuttui. Nyt ollaankin kunnon räkätaudissa. Minulla on torstai ja perjantai etätyöpäiviä ja koska työnteko on kotoa käsin aikas kätevää en sitten jäänyt sairaslomalle vaan tässä koneen ääressä sitten on niiskuteltu ja samalla tehty töitä. Menee jotenkin paremmin tää sairastelu tällä tavoin. Toinenkin hieno homma tässä sairastelussa ja etätyössä oli etenkin tänään. Helsingin seudulla on ollut ihan järjetön ajokeli. Pöllyävä pakkaslumi on tehnyt sen että näkyvyys autoillessa on ollut aivan surkea. Ajovauhdit keliin nähden liian suuria ja lopputuloksena hurja määrä kolareita ja tiet tukossa ympäri Helsinkiä.

Pakkasta täällä meillä on ollut siinä -20 asteen tietämissä ja se ei houkuttele näin flunssaisena pistämään nokkaansa ulos ulko-ovesta. Näyttäis nyt siltä, että pakkanen lauhtuu alkuviikosta. Toivottavasti myös tämä flunssa. Muutaman valokuvan sain napsittua viime sunnuntaina, kun aurinko pilkahti ja niitä tuolla jäljempänä.

Tuntuu, että nyt kun on kovat pakkaset ja ihmiset ei pääse kunnolla ulos koiriensa kanssa, on ihan pakko purkaa negatiivisiä fiiliksiä sitten facebookissa ja blogeissa. Niitä olen nyt lueskellut vähän sieltä sun täältä. Useimpia blogeja ja fb päivityksiä on hauska lukea ja ne piristää päivää, kun joutuu sisällä istumaan, mutta sitten on niitäkin tarinointeja, jotka olis voinu jättää lukematta. Miksiköhän joidenkin ihmisten on ihan pakko olla kamalan ilkeitä koko ajan? Tuo piirre sitten vaan vahvistuu, kun joutuvat kuluttamaan aikaa sisätiloissa. Ainoa tavoite tuntuu olevan muiden lyttääminen tavalla tai toisella ja samalla sitten nostetaan itseään jalustalle ja hehkutetaan kuinka itse ollaan niin ihania, rakastettavia, mukavia jne. Tosin tietty tämä lukee "rivien välissä", mutta se on sinne niin taitavasti sälytetty, että sitä ei voi olla huomaamatta. Ei vaan jaksa tollasta. Mitä enemmän tuohon törmään sitä enemmän keskityn puuhailemaan omia puuhiani ja pyrin väistämään noita negatiivisia energioita huokuvia ihmisiä, joiden lähellä - vaikka vaan virtuaalisesti - on ikävä olla. On paljon mukavampaa kerätä ympärilleen aidosti positiivisia ja lämminhenkisiä ihmisiä, jotka vielä välittävät toisista ihmisistä eikä ainoa tavoite ole puhua pahaa milloin kenestäkin. Voisi olla monelle ihmiselle aika kehittävää tehdä niin, että aina ennenkuin arvostelee jotakuta toista, miettii kaksi hyvää asiaa mitä tuossa arvostelun kohteessa on. Kun on löytänyt ne, voi sitten rakentavassa hengessä antaa niiden negatiivisten ominaisuuksia tulla mieleensä. Fiksu ihminen pitää nuo negaatiot sisällään ja keskittyy vaalimaan niitä positiivisia asioita. Yksi hyvä konsti on myös se, että yrittää aina löytää kaikesta ns. positiivisen puolen. Saa kummasti paremmalle mielelle ja negatiiviset ajatukset alkaa vähitellen vähentyä. No joo, nää on näitä ikuisuuskysymyksiä. Nyt niitä viime sunnuntain valokuvia.

Rita

Iita

Katso kenguru loikkaa eli Ville

Piski se ottaa juoksemisen niin tosissaan.