This is a glowing text

tiistaina, elokuuta 28, 2007

Huh, huh

Nyt on sellanen kiire täällä penturumban keskellä, että en ehdi päivitellä blogia. Jos olet laittanut sähköpostia eikä vastausta kuulu, johtuu se siitä, etten kertakaikkiaan ehdi koneelle. Suurin osa pennuista lähtee uusiin koteihin ensi sunnuntaina, joten sen jälkeen tilanne vähän helpottuu. Yritän napsia kuvia lapsukaisista ja laittaa tänne, mutta siinä menee nyt vähän aikaa. Kärsivällisyyttä.

keskiviikkona, elokuuta 22, 2007

Pentukuulumisia

Tässä ensin hauska videopätkä:



Etta on saanut tarpeekseen yhdeksän riiviön hyökkäyksistä tisseille ja päätti vierottaa pallerot maidosta. En kyllä yhtään ihmettele. Näyttää nimittäin ihan hirveeltä, kun yhdeksän pirajaa hyökkää hullun lailla kohti maitobaaria. Kyllä siitä tulis itse kullekin paniikki. Niinpä Etta sitten saikin lähteä takaisin kotiinsa sohvalle köllöttelemään. Toin Ettan tänään töihin tullessani Helsinkiin ja Pirjo oli asemalla vastassa. Etta oli iloinen jälleennäkemisestä eikä näytä lainkaan murehtivan pentujensa jäämistä Kiikalaan.

Pennut sen sijaan alkaa saada aina vaan enempi ja enempi aikaiseksi. Eilen tultiin jo pesuhuoneessa olevan aidan yli, kun oli niin kiire syömään. Muutama sankari vissiin haluaa päästä töihin sirkukseen, sillä ulkotarhassa kiipesivät kuin apinat pitkin verkkoa ylös. Vielä eivät päässeet ihan ylös asti, mutta ei mene kauaa kun verkkoaidatkin ylitetään kiipeämällä. Huh, taitavat tulla äitiinsä, kun ovat noin nokkelia näissä tällasissa jutuissa. Niin ja jos oikein muistan, eikös se isukkikin ole kunnostautunut verkkoaitaa pitkin kiipeämisessä ;)

Muutaman pennun olen vienyt yksinään sisälle ja hieman testaillut niitä. Ovat olleet oikein reippaita. Uskomattoman tasaista sakkia tuntuvat edelleen olevan. Noista voi hyvillä mielin ottaa ihan minkä tahansa, sillä erot ovat niin minimaalisia ettei niillä ole käytännössä mitään merkitystä.

maanantaina, elokuuta 20, 2007

Kiirettä, kiirettä, kiirettä

Huh, että osaa olla kiire. Yhdeksän vauhdikasta pentua pitää koko ajan kasvattajansa liikkeessä.

Ekana pakko laittaa tähän linkki paimennuksen Pohjoismaisten Mestaruuksien tuloksiin: tulokset. Ettan pentujen iso-isä, Fleet, ei ihan huono koira olekaan. Jo ennestään vaikka mitä saavutuksia, mm. Euroopan Mestaruus ja nyt sitten vaikeissa ja erittäin vaativissa kisoissa sijoitus toinen. Vain pari pistettä voittajalle hävinneenä. Pienestä oli siis kärkikaksikon sijoittuminen kiinni. Kisaanhan oli kaikista pohjoismaista ilmoitettu paljon koiria, Norjasta, Tanskasta ja Ruotsista kustakin 15 ja Suomestakin oli mukana jo peräti 6 koiraa. Upeasti Suomella meni sillä kahden päivän karsintojen jälkeen 15 finalistin joukkoon pääsi Annika Paarvio Majn kanssa. Maj oli peräti karsintojen kuudes, joten upea sijoitus kovaakin kovemmassa seurassa. Onnittelut Annika!

Ettan pennut kasvavat vauhdilla ja ovat tosi vilkkaita ja energisiä. Kun ovat kunnolla hereillä tapahtuu ja sattuu. Paimennusviitteitäkin alkaa näkyä tosi selvästi. Matalana lähestytään toisia sisaruksia ja hienoja ja erittäin nopeita väistöliikeitäkin näkyy, kun yrittävät pysäytellä toisiaan. Pennut ovat edelleen yllättävän tasaisia luonteeltaan. Mitään selviä eroja ei vielä ole näkynyt. Kaikki riehuvat yhtä innoissaan, eivät ota itseensä vaikka olisivat välillä alakynnessä ja hetken kuluttua alakynnessä ollut pentu on jo retuuttamassa jotain toista. Ihmisistä pitävät tosi paljon. Tunkevat kaikki syliin, kun menee maahan istumaan. Nuolevat kasvoja aivan intona ja väsyneinä ollessaan nukahtavat tyytyväisinä syliin. Housun lahkeet alkavat olla tosi pop. Iskevät lahkeisiin kiinni kuin takiaiset eivätkä irrota millään. Varsin temperamenttisia ja energisiä bordercollieita siis kasvamassa.

Vapaana on vielä yksi (tai mahdollisesti kaksi) pentua, joten jos oma energiapakkaus kiinnostaa, ota yhteyttä. Kotikoiriksi näistä näin eläväisistä pennuista ei ole, joten jotain aktiviteettia pitää olla tarjota. Joko paimennustöitä tai sitten muuta, missä koira pääsee purkamaan toimintatarmoaan.

maanantaina, elokuuta 13, 2007

Villen ja Ritan sukulaiset kisoissa ja uutisia englannista

Huomasin, että Villen sisaruksista Mejja ja Manne ovat käyneet IK-1 kisoissa Bråforsissa, Ruotsissa 12.8. Samassa kisassa on ollut myös Ritan velipoika Rolle. Mejja hienosti toiseksi, pistein 82 ja tuomarin kommentti: Snyggt m stark hund. Eli siisti suoritus ja erittäin vahva koira. Rolle oli 12. pistein 73. Tuomarin kommentti: Väl kontrollerat, stadigt arbete. Manne sai myös 73 pistettä ja sijoittui 15. Mannesta tuomari kommentoi: Snabb, effektiv, lite för mycket flanker.

Hienoa, että Villen ja Ritan sisaruksilla menee hyvin. Ville on myös mennyt kovasti eteenpäin treeneissä. Kisaamaan ehditään vasta kun Ettan pennut on maailmalla. Suomessa ei juuri kisoja ole, joten pitänee lähteä Ruotsiin kisaamaan. Mikä sinänsä on pelkästään hauskaa ja mukavaa. Ehkä kisaan samassa yhteydessä, kun osallistun Bobby Dalzielin kurssille.

Englannissa on kovasti hankalaa siellä ilmenneiden suu- ja sorkkatautitapausten vuoksi. Mm. paimennuksen Englannin National kisat ovat olleet kovasti vaakalaudalla. Nyt näyttää siltä, että kisat pidetään, mutta joutuvat siellä koviin suojaustoimiin. Esim. kaikki kisapaikalle tulevat autot pitää pestä ja desinfioida ennen kisapaikalle menoa. Likaisella autolla ei pääse paikalle. Samaten vaatteet ja kengät pitää puhdistaa ja desinfioida. Lisää voipi lukaista ISDS uutisista.

Ettan pennuista on kaksi jo väläyttänyt hienoa paimennustyyliä. Lähestyvät matalana hiipien toisiaan näyttäen ihan pienoiskokoisilta isoita paimenkoirilta. Hauskan näköisiä.

sunnuntaina, elokuuta 12, 2007

Hellettä ja ukkosta

Tietysti on loma loppu, kun Suomessa alkoi kesä. Toisaalta mukava istua ilmastoidussa konttorissa, kun ei tarvitse hikoilla. Työt vaan ei tunnu kovin hyvin maistuvan, kun mielummin istuis leikittämässä Ettan ja Lukan pentuja.

Pennut kasvavat edelleen kovaa kyytiä. Kiinteä ruoka maistuu jo hyvin, mutta Etta imettää edelleen vauvojaan säännöllisesti. Tänään tuli täyteen neljä viikkoa, joten ensi viikon kuluessa aletaan vähentää imetyskertoja ja lisäämään kiinteän ruuan syöntikertoja. Männeen viikon aikana pennut ovat saaneet kiinteää ruokaa kaksi kertaa päivässä ja ens viikolla sitten saavat syödä kolme kertaa päivässä kiinteää ruokaa.

Vauhti pentuaitauksessa kiihtyy kiihtymistään ja leikkiminenkin alkaa sujua aika mallikkaasti. Nyt jo muristaan ja äristään sisaruksille ja hyökkäillään toinen toistensa kimppuun. Valveillaoloaika lisääntyy myös hitaasti, mutta varmasti. Nyt alkaa olla viimeiset päivät, kun pentuaitaukseen uskaltaa mennä paljan varpain. Tosin purevat jo niin kovaa neulanterävillä hampaillaan, että kohta täytyy suojautua laittamalla kengät jalkaan.

Lukan emäntä Elisa on ollut tosi ihana ja avulias. Hän käy ruokkimassa ja leikittämässä pennut päivällä, kun olen töissä. Onneksi minun tarvii olla pois kotoa vain kolmena päivänä viikosta, ettei tarvii vaivata Elisaa ihan joka ikinen päivä. Kiitos ihan kauheasti (ja vielä tarvitaan apua muutaman viikon ajan :)) Ensimmäiset pennunkatsojat tulevat kohta käymään. Pitkääkin pidempi odotus päättyy ja kohta näette ihanat riiviönne. Eikä mene enää kuin kolme viikkoa niin sitten pääsevät puremaan teitä ja mun jalat ja kädet pääsee viimein rauhaan. :) Tämä on ollut sellainen pentukesä ja kiva kesä on ollutkin. Paljon on jäänyt suunniteltuja muita asioita tekemättä, mutta mitäs siitä, ehtiihän sitä myöhemminkin.

Tänään käytiin Tapion kanssa Tuusulassa kesäteatterissa katsomassa näytelmä: Aatamin puvussa ja vähän Eevankin. Oikein hauska näytelmä ja tosi hienosti näytelty. Oli mukava reissu. Ukkonen paukkui esityksen aikana ja näyttelijät kastuivat kunnolla, kun yleisö puolestaan istui mukavasti katetussa katsomossa.

Nyt pentujen sotkuja siivoomaan....

keskiviikkona, elokuuta 08, 2007

Pennut leikkii ja kasvaa

Kiitos kauniin ilman, ovat pennut saaneet olla ulkona koko päivän. Suurin osa ajasta menee vielä nukkumiseen, mutta kyllä nyt jo jaksetaan nukkumisten ja syömisen välissä leikkiäkin sellaiset 5-10 minuuttia. Hampaat ovat puhjenneet, mutta eivät vielä tunnu ikävältä paljaassa nilkassa. Muutama päivä lisää ja johan alkaa tuntua. Etta alkaa ottaa äitinä olon entistä rennommin, kun huomaa, että vauvelit pärjää jo itsekseenkin jonkin aikaa. Tässä muutama kuva tältä päivältä:




maanantaina, elokuuta 06, 2007

Terveisiä Ruotsista ja pentuhöpötystä

Taas on ollut varsin tapahtumarikasta aikaa. Viime keskiviikko aamuna lastasin Elisan autoon Villen ja Ritan ja lähdimme Elisan ja Lukan kanssa kohti Ruotsia ja Julie Hillin (ent. Simpson) kurssia. Kurssi pidettiin Lekeberga Gård nimisellä tilalla, jolla olikin varsin mahtavat puitteet kurssin pitoon. Lekebergan kotisivujen infosta voi lukea, että heillä on noin 600 uuhta ja karitsoinnit kolme kertaa vuodessa. Niinpä lampaita sitten olikin ihan kaikkialla.

Ingrid emännöi kurssia hienosti ja laittoi meille kertakaikkisen ihanaa ja maistuvaa ruokaa. Ruoka oli niin hyvää, että Ingridistä olisi ainesta huippuravintolan kokiksi. Meidät oli majoitettu erilliseen taloon, jossa kurssilaiset olivat kahden hengen huoneissa. Talo oli siisti ja tarkoitukseensa varsin hyvin sopiva.

Julie Hill osoittautui todella mukavaksi ja puheliaaksi ihmiseksi, jonka englanti oli selkeää ja helposti ymmärrettävää. Samaa ei voi sanoa minun mongerruksesta, mutta ilmeisesti sain itseni ymmärretyksi, sillä jonkinlaista keskusteluakin käytiin. :) Kurssilla oli kahdeksan koiraa (tai oikeastaan yhdeksän, sillä käytin vuoroni niin, että otin vuorotellen Villen ja Ritan). Sain Julielta hyvät neuvot, jotka hän osasi kertoa niin selkeästi, että neuvoja oli helppo toteuttaa. Itse asiassa Julie puhui ihan samoja asioita kuin kaikki muutkin, Mosse, Gunnel, Bobby Dalziel, Derek Schrimgeour jne., ovat puhuneet. Julie vaan osasi tällä kertaa kertoa asiat, joita en ollut aiemmin kunnolla sisäistänyt, siten, että nyt ymmärsin mistä kaikki nuo aikaisemmatkin tyypit ovat kertoneet. Jo nämä pari treeniä veivät koiria aimo harppauksin eteenpäin ja kotona olen nyt pariin kertaan koettanut toimia Julien neuvojen mukaan ja selkeää edistymistä on nähtävissä. Myös Elisan Luka meni tosi hienosti ja väläytti oikein hyviä pätkiä upeaa paimennusta. Kyllä oli kiva katsoa niin hienoa poikaa, kun samalla ajatteli, että kotona on yhdeksän Lukan jälkeläistä odottamassa pääsyä omiin koteihin ja touhuihin. Toivottavasti lapsista kasvaa vähintään yhtä hienoja kuin isänsä.

Ville seuraa tarkkaavaisena treenien sujumista:


Elisa, Luka ja Ville:



Tässä Julie Hill:



Sillä aikaa kun minä olin Ruotsissa olivat Etta ja pennut Ettan kotona hoidossa. Hoitoreissu meni hienosti. Pennut ovat kasvaneet kovasti ja menevät jo melkoista vauhtia eteenpäin. Silmätkin ovat auki ja näkevät niillä selvästi asioita, joskin nopeasti liikkuvia kohteita eivät vielä pysty hahmottamaan. Ruokaa pennut hotkivat jo varsin reippaasti lautaselta, joskin yhtä paljon taitaa olla jaloissa ja kropassa. Mikä ihme siinä on, että sinne ruoka-astiaan pitää mennä seisomaan kaikilla neljällä jalalla. On ne hassuja. Ulostaminenkin sujuu jo ihan itse. Kakalla käynti on aika hauskan näköistä, kun ovat siinäkin hommassa niin tosissaan että. Ettan omistajat saivat kunnian antaa pennuille S-kirjaimella alkavat nimet. Porukasta löytyykin nyt sitten Sulo, Sisu, Sam, Söpö, Sade, Siru, Salmiakki ... muita en muista ulkoa. Etta on tosi tarkka pennuista eikä vielä halua päästää vieraita ihmisiä niitä lähelle. Hyvä, että huolehtii lapsistaan. Maitoa tulee myös hyvin ja pennut ovatkin varsin pyöreitä ja tyytyväisen oloisia.