Onnea Zici ja vähän hevosteluja

Tulipa eilen hienoja uutisia. Matin pentu Zici on ollut Tarjan kanssa avoimen luokan tokokisoissa ja hieno voittotahti jatkuu edelleen. Eli luokkavoitto ja pisteitä 190 (tuomari: Hituri). Oikein mahottoman paljon onnea! Me ollaan isukin kanssa ylpeitä.

Eilen ampaisin Helsingin Messukeskukseen katsomaan Monty Robertsin näytöstä. Monty on siis ns. hevoskuiskaaja vaikkei hän itse siitä nimityksestä pidäkään. Montylla on päämääränä opettaa ihmisille hevosten käsittelyä ilman väkivaltaa, sillä kuten niin valitettavaa onkin, niin ihan kaikessa eläinten kanssa tapahtuvassa toiminnassa, väkivalta alkaa siitä mistä taidot loppuu. Ihmiset luulevat, että hevonen on ilkeyttään hankala tai se säikkyy asioita, kun on niin kahjo vaikka useimmiten kyse on vaan siitä, että hevonen pelkää eikä sillä ole tarpeeksi luotettavaa johtajaa, johon tukeutua, jotta se voittaisi pelkonsa. Montyn nettisivut löytyy tästä linkistä: Montyn nettisivut

Näytös oli jälleen henkeäsalpaavan upea, niinkuin se oli vuosi sitten Ypäjälläkin. Näimme upean arabiorin Matin, joka oli aivan mahdottoman hankala, mutta Monty sai sen rauhoittumaan ja hyväksymään vapaaehtoisesti ratsastajan. Hevosesta näki, että sitä oli pahoinpidelty (jossain missä lie) tosi pahasti ja nyt hevonen vastasi siihen aggressiolla. Näimme myös tamman Tella, joka pelkäsi miehiä, ei halunnut antaa vieraiden käsitellä itseään ja kengitys onnistui vain rauhoitettuna. Monty näki heti, että hevosta on pahoinpidelty tosi paljon ja siksi se ei luota ihmiseen. Montyn työskentelyn jälkeen, hevonen rauhoittui ja sen pelko muovipaloja kohtaan hävisi, kun sillä oli luotettava johtaja. Hippi suomenhevonen ei halunnut mennä kuljetusautoon. Sitä on aiemmin lastattu jopa 5 h kerralla, jotta se on saatu autoon. Monty teki sen niin, että aikaa meni noin 1,5 minuuttia ja hevonen käveli vaapaehtoisesti autoon. Näimme myös kuinka 2 v tamma sai ensimmäistä kertaa satulan ja ratsastajan selkäänsä ja kaikki tapahtui puolessa tunnissa, kun normaalisti tämä vie aikaa päiviä. Kaikessa näkyi erittäin hyvä hevosen kohtelu ja se kuinka hommat tehtiin hevosen ehdoilla. Monty luki hevosia kuin avointa kirjaa ja osasi kommunikoida niiden kanssa niin, että hevoset olivat suorastaan helpottuneita, kun vihdoin löytyi ihminen, joka ymmärtää niiden kieltä. Vaikuttava esitys kaiken kaikkiaan. Monty on jo 72 vuotias, mutta sitä ei hänestä kyllä päällepäin huomaa. Toivotaan, että hän tulee vielä uudelleen Suomeen, niin otan Tapionkin mukaan katsomaan.

Lampaat poikii täyttä päätä parina viimeisenä päivänä on kymmenkunta uuhta poikinut päivässä, mutta vauhti tulee tästä vielä kiihtymään. Olen jo tähän mennessä kääntänyt virheasentoja, auttanut polttoheikkoudesta kärsivää emoa synnyttämään karitsansa, vetänyt ulos muumioituneen karitsan, joka onneksi ei hajonnut vetäessä ja letkutellut huonokuntoista karitsaa. Ja tämä on vasta alkua. Vielä parisataa uuhta on poikimati. Joten ei muuta kuin lampolaan...

Nyt se alkoi - nimittäin karitsointi

Nyt se karitsointi sitten alkoi täällä meillä. Eilen poiki kaksi uuhta. Tänään on jo viisi poikinut ja lisää tulossa. Ihan hyvän kokoisiakin näyttävät olevan. Tämä alku on vielä tällaista hiljaista, mutta kyllä se kohta rysähtää oikein kunnolla. Saas nähdä mikä tulee päiväennätykseksi.

Kävin eilen hammasleikkauksessa ja nyt on sitten poski niin pyöreä että. Onneksi ei ole särkyä, kun sain vahvat särkylääkkeet, tosin väsyttävää on kun kuitenkin kolmiolääkkeitä joutuu syömään. No, eiköhän tämä tästä. Kuvia yritän napsia heti, kun muistan ottaa kameran mukaan lampolaan.

Upea päivä

Tänään oli tosi upea päivä. Aurinko paistoi ja lämmitti ihanasti. Napsin muutaman kuvan koiruuksista ja paljon kuvia ihan tästä meidän ympäristöstä.

Etta oli meillä kylässä kolme päivää ja viihtyi mainiosti. Paimentamaan ei päästy, kun lampaat on viimeisillään, mutta muuten nauttiin keväisestä ilmasta. Etta lähti eilen kotiin, harmi sinänsä, sillä tänään kävi Ettan pentu, Tex, vierailulla. Texistä on kasvanut jo iso poika ja oikein reipas ja utelias oli kaikin puolin. Lampolassa oli kuin kotonaan vaikkei ole lampaita paljoa nähnytkään. Kiersimme hihnassa muutaman kierroksen ympäri karsinaa ja kovasti olis poika halunnut paimentaa. Kunhan kevät etenee ja saan sopivan paimennusporukan käyttöön, niin sitten koitetaan ihan kunnolla mitä poika paimennuksesta tuumaa. Texin isukki, Luka, sentään tuli moikkaamaan poikaansa ja hyvin tulivat isä ja poika toimeen keskenään.

Tässä muutama kuva. Ensin Tex



Tässä vasemmalla Piski ja oikealla Piskin äiti Rita



Vasemmalla Piski oikeall Texin emä Etta



Tässäpä sitten Piski



Ja jälleen Piski

Lisää hienoja tuloksia

Kisat jatkuvat Ruotsissa. Mossen luona Breviksnäsissä Ritan sisko Knutstas Red Zoe jyrää edelleen. Eli eilisissä (23.3.) kisoissa toinen sija. Voiton vei tällä kertaa Mossen hieno Jim muutaman pisteen erolla.

Gunnel, joka on meilläkin monasti käynyt kursseja pitämässä, kisasi puolestaan eilen Maglarpissa voittaen Kvikkin (Lillemanin) kanssa. Mukana oli monia nimekkäitä kisaajia, mutta niin vain Lilleman voiton vei.

Meillä koirat viettää luppoaikaa. Uuhet alkaa poikia ja silloin ei koiria lampolaan oteta. Annetaan uuhille täydellinen poikimisrauha.

Kevät keikkuen tulevi, kisoja ja karitsoita

Ruotsissa Mossen luona on nyt pääsiäisenä monipäiväiset kisat. Olispa ollu mukava lähteä sinne, mutta aina ei voi tehdä sitä mitä mieli tekisi.

Eilen siellä kisattiin IK-1 luokkaa, jossa oli 30 osanottajaa. Voittoon ylsi hienosti meidän Ritan sistko Knutstas Red Zoe. Pisteitä tuli peräti 94, josta hakukaaren osuus 48. Samoilla pisteillä tuli toiseksi Mossen hieno uusi koira Jim. Jim jäi toiseksi, sillä sen hakupisteet olivat 47. Hurraa, hurraa, hienoa Red Zoe ja Jim.

Meille syntyi eilen ensimmäinen tämän kevään karitsa. Ikävä kyllä kuolleena. Eli karitsa oli jo kuollut joku aika sitten, mutta ei onneksi ollut vielä alkanut mätänemään. Emona oli ensikertalainen ja karitsa olis ollu melkoisen iso. Oli kova työ saada se ulos, kun kuolleen karitsan kyseessä ollessa puuttuu se liukastava lima. Saimmekin spruutata oikein tosi paljon liukasteainetta, jotta saimme karitsan ulos. Meillä on liukastetta sellaisessa pullossa jonka korkista lähtee letkun pätkä. Tuo letkunpätkä on helppo ujuttaa sinne ahtaisiin paikkoihin ja siten spruutata liukastetta sinne missä sitä tarvitaan.

Ulkona sataa nyt lunta ja maa on ihan valkoinen. Pakkastakin muutama aste. Silti tulppaanit ja narsissit tunkee jo maasta ylös. Kohta on kevät.

Lille My

Matin ja Skyen pentu, Lille My (Tending Jynx) on aloittanut Norjassa kisauransa. Heti hienosti ykköstulos, pistein 188 ja luokkavoitto (osanottajia 25). Olipa hienoja uutisia.

Päivitys toimii taas

Kotisivujen päivitysongelma ratkesi. Hyvä homma, on niin tylsää, kun tietotekniikka ei pelaa. Päivitin vähän jälkeläiset sivua ja käsityöt sivua. No, juuri kun tästä selvittiin lähti koko internetyhteys. Sitä sitten ihmettelemään Salon Seudun Puhelimen kanssa ja aikamme pähkäiltyä, saatiin tämäkin homma korjattua.

Tilasin 12 kpl koiratarhaelementtejä, joten nyt pistetään tarhat uusiksi. Tosin nuo nykyiset tarhat on kyllä ihan ok, mutta silti. Elementtien pitäis saapua ensi viikolla, mutta milloin ne sitten saadaan pystyyn on toinen juttu.

Selkävaivat on vähän hellittäny ja olen päässyt koirien kanssa kävelemään lenkkejä. Rita oli tänään oikein tosi hyvä tyttö. Parin metrin päästä sen edestä lähti jänis ja kun vain huusin, että "Rita, Ei", niin Rita kääntyi vauhdissa ympäri ja tuli mun luo miljoonaa. Tämä piti palkata ja oikeaoppisesti palkan pitää olla vaihtoehto sille mitä halus tehdä, eli saalistamista. Niinpä sitten sydän verta vuotaen leikin saalistusleikkejä mun parhaimpien nahkahanskojeni kanssa. Mutta tuntu tosi hienolta, kun Rita, joka on aina ollut huippuomapäinen totteli niin hienosti. Pojista kukaan ei yrittäny lähteä jäniksen perään, tosin Piski ei kyllä tainnu sitä edes huomata.

Vielä saadaan odotella ennenkuin alkaa lampaat poikia. Mahat niillä on kyllä jo tosi pyöreitä ja muutenkin köntystävät ähkien eteenpäin. Odottavan äidin olo kun ei ole mikään kauhean mukava. Kaikki on valmiina ja ostimme juuri kymmenen sellaista seinään kiinnitettävää tuttia, joista lähtee letku maitosankoon (takaiskuventtiili pitää maidon letkussa). Eli siis tuttikaritsoitakin otetaan tänä vuonna. Niistä tulee mun projekti. Siinä sitä onkin sitten hommaa kerrakseen. Toivottavasti oppivat nopeasti juomaan tutista, niin mun homma on sitten helpompaa. Maito juotetaan hapatettuna ja kylmänä. Hapatettuna siksi, että hapan maito pitää vatsan kunnossa ja kylmänä siksi, etteivät ahmi liikaa ja puhallu. Viime vuonna homma toimi hyvin ja karitsat kasvoivat hienosti.

Nettiongelmia ja susia

Kotisivujen päivitys on nyt pysähdyksissä, kun on ilmaantunut jotain ongelmia tiedostojen siirrossa palvelimelle. Asiaa selvitellään Domainkeskuksen kanssa. Siihen asti kunnes asia saadaan kuntoon en pääse päivittämään sivuja. Onneksi sentään tämä blogi ja keskustelufoorumi toimii.

Eilisessä Salon Seudun Sanomissa oli juttua, että Kiikalassa on nähty susia. Rupes pikkasen hirvittämään. Koirat sai nukkua yönsä sisällä kennelissä ja mielessä pyörii nyt, että mitenhän kohta käy kun lampaat pistetään ulos. Uuhia karitsoineen tulee olemaan noin 600, joten ei niitä joka ilta voi sisällekään kuskata. Saas nähdä pitääkö kohta alkaa rakentamaan susiaitoja. Voi "iso ruma sana" sanon vaan tähän.

Vähän lammasruokaa

Pääsiäinen tulossa ja lammasta tietty pitäis syödä. Tässä yksi ohje jossa pääraaka-aine lampaanjauheliha.

Fetalla täytetyt lammasmurekepihvit
4-5 ruokailijalle

500 g lampaan jauhelihaa
1 sipuli
1 rkl öljyä
2 rkl perunajauhoja
1 dl vettä
1 muna
1-2 tl aromisuolaa
1/2 tl mustapippuria
1-2 tl organoa
täytteeksi:
150-200 g fetajuustoa

Tillikastike:
1 tlk kermaviiliä
1 tl aromisuolaa
1/2 tl sitruunapippuria
1 dl tillisilppua

Silppua sipuli ja pehmitä öljyssä pannulla. Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi massaksi. Jaa murekemassa kahdeksaan osaan ja muotoile pyörylöiksi. Litistä pyörylät litteiksi, laita täytteeksi fetaviipale ja ummista kostutetuin käsin pihveiksi. Aseta pihvit uunivuokaan tai uunipannulle leivinpaperin päälle ja kypsennä 225-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia. Tarjoa tillikastikkeen kera.

Nam. Olen tehnyt tästä vielä eri muunnoksia niin, että välillä olen käyttänyt kokolihaa ja tehnyt lihakääryleitä. Väliin olen voinut laittaa myös maustettuja tuorejuustoja, esim. mustapippurituorejuusto on hyvää.

Eipä mitään ihmeitä

Hiljaiseloa edelleen. Uuhet alkaa poikia vasta loppukuusta ja paimentaakaan ei voi, joten kudoin maton. Tässä kuva siitä

Rauhallista

Alkuviikko meni taas Helsingissä töitä paiskiessa ja loppuviikon olen sitten tehnyt töitä kotoa käsin. Ei ole ehtinyt koirien kanssa juurikaan puuhaamaan. Nyt en enää paimentele edes nuorien uuhien kanssa, kun nekin alkavat pyöristyä mahoistaan eikä niitä enää oikein viitsi ottaa paimennukseen. Niinpä koirille alkoin tylsä aika, kun poikimis aikaan ei niille ole juurikaan hommia. Pitää vaan ulkoilla ja harjoitella peruskäyttäytymistä, maahanmenoa ja paikalla pysymistä ja sen semmoista.

Kävin tänään tuolla Raatalan seutuvilla keritsemässä pari lammasta. Tapio tuli mukaan sorkkia leikkaamaan. Oli oikein hauska lauantaipäivän piristys. Lampaat pääsivät villoistaan ja näyttivät oikein tyytyväisiltä uuteen ulkonäköönsä.

Posti toi ison laatikollisen matonkuteita ja niinpä taidankin painella yläkertaan mattoja kutomaan.