Paimennusta ja Osteopatiaa

Niin se vaan alkuviikko on hurahtanut vauhdilla. Sunnuntaina kävin Ritan ja Piskin kanssa Elisan luona paimentamassa ja hienosti pelas Piski ihan vieraassa paikassa, vierailla lampailla. Kohta pääsen jo opettamaan sille käskyjä, kun se alkaa jo flankata aika nätisti ja lähestyy eläimiä päättäväisen rauhallisesti saamatta mitään hepuleja vaikka joku lammas yrittäis ryntäillä eroon muista. Ritalle yritän opettaa käskyä, jolla se lopettais flankkaamisen ja alkais suoraan lähestyä lampaita rauhallisesti. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta periksi ei anneta. Tässä pari kuvaa Piskistä




Ettan pentu Spot paimenteli myös varsin hienon näköisesti. Spotilla on ikää vasta 6 kk ja jo nyt se kiertää lampaita molempiin suuntiin ja kuljettaa niitä ohjaajalle. Tässä kuva Spotista.




Minulla on ollut selkä jo tosi pitkään melkoisen surkeassa jamassa. Olen hypännyt sen takia lääkärillä ja syönyt lääkekuureja, käynyt fysioterapiassa jne. Mikään vaan ei tunnu auttavan. Lopulta päätin, että nyt lähden KUNNON osteopaatille ja sellainen löytyy Eiran sairaalasta. Tilasin ajan Petri Vuorjoelta. Olen käynyt hänen hoidossaan useita kertoja ennenkin ja joka kerta on vaivat saatu kuntoon. On se vaan uskomatonta miten hyvin oikea hoito auttaa. Menin vastaanotolle selkä särkien ja kivusta etukumarassa könkäten. Vastaanotolta lähden melkeimpä tanssien. Selkä tuntuu nyt tosi hyvältä. Pientä kipua on edelleen, mutta ei läheskään sellaista kuin se oli aiemmin. Otan vielä toisen hoitokerran viikon kahden päästä, niin eiköhän selkä kuntoon taas saada. Tässä linkki osteopatiayhdistyksen sivuille, joilta löytyy koulutettuja ostepaatteja: Osteopaattiyhdistys. Olen käynyt joitain kertoja myös osteopaatiksi itse itsensä nimittäneiden luona ja täytyy sanoa, että ero on ollut kuin yö ja päivä. Kannattaa tosiaan katsoa, että hoidon antaa siihen kunnolla koulutettu henkilö.

Ruotsissa kisataan ja meillä treenataan

Tänään oli superhieno päivä. Aurinko paistoi, pakkasta pari astetta ja mikä hienointa isot pellot oli oivallisessa paimennuskunnossa. Niinpä otin ulos muutaman nuoren uuhen, jotka näyttää siltä etteivät ehkä ole kantavina. Ville sai viedä ne pellolle ja sitten treenattiin Villen, Ritan ja Piskin kanssa. Villen kanssa tein pitkiä hakuja ja poispäinkuljetuksia. Mukavasti poika pelas. Rita sai hakea lampaat yli 400 m päästä ja koska unohdin pillin sisälle, niin katsoin, että miten likka hoitaa homman, kun en puhu mitään. Rita teki hienon kaaren, joka oli kuin oppikirjoista, pysähtyi tasapainopisteeseen ja nosti itsenäisesti lampaat tosi hienosti. Kuljettaessaan lampaita meni aina itse tarvittaessa hieman lampaiden sivustalle ja näin piti ne suoralla linjalla kohti minua. Olin tosi tyytyväinen Ritan hakuun. Toisella kerralla lähetin vasempaan, ei nähnyt lampaita, mutta hienosti korjasi, kun pyysin sitä lisää vasempaan kesken kaaren. Piski puolestaan näytti ihan liian hienolta. Kiersi molempiin suuntiin tosi hyvin. Pitää tuon ikäiseksi (8 kk vanha) juuri sopivan etäisyyden ja lukee lampaita hyvin. Tuolla lampolan takana olevassa pyöreässä aitauksessa ei juuri muutamaa metriä pidempiä kuljetuksia ole pystynyt harjoittelemaan, mutta nyt kokeilin sitten pidempää matkaa ja sekin meni tosi hienosti. Kaikki tuntuu niin uskomattoman helpolta.

Ritan velipojat Zack ja Kaapo kävi kylässä ja pitihän poikien kanssa kokeilla miten paimennus sujuu. Pojat on nähneet lampaita ihan pikkupentuina viimeksi. Kylläpä pojat meni hienosti. Molemmat tuntu vielä olevan melko vahvaluonteisia eivätkä pienistä asioista ollet milläsänkään. Muutaman kerran mentiin ohjaajan kanssa seinän vieressä olevien lampaiden ja seinän välistä ja siinäpä se. Sen jälkeen kumpikin meni hienosti ahtaaseen rakoon ja otti lampaat pois seinän vierestä. Yhden kerran aikana pojat oppivat kiertämään molempiin suuntiin ja lopulta pysyivät vastapäätä ohjaajaa lampaiden takana. Varsin hienosti pojilla meni. Jos Saijalla ja Pialla vaan on ensi kesänä aikaa tulla treenaamaan, niin eiköhän kummastakin pojasta varsin päteviä paimenia kehity.

Ruotsissa sitä vaan kisataan. Mosse toi ensimmäistä kertaa uuden koiransa Jimin (Llanfarian Jim) IK-2 luokkaan ja varsinainen menestystarina odottikin Jimiä. Se voitti molempina päivinä monet kokeneet vanhat paimenkoirat, joten jos kehitys on tuollaista taitaa uusi tähti olla syttynyt. Gunnel ja Anna pärjäsivät myös mukavasti. Oikein kovasti onnea koko hienolle jengille!

Toyota Hilux

Tapio osti itselleen uuden auton, Toyota Hiluxin. Kattokohan se tän mainosvideon ja teki ostopäätöksen sen jälkeen: video

Onneksi meillä on lampaita. Ne ei ole ihan niin rajuja otuksia kuin nuo naudat. :)

Työkoirapentuja

Tuolla kotisivujeni etusivulla komeilee naapurin upea työkoira Tam. Tam on tuotu koulutettuna Suomeen ja tekee nyt täysipäiväisesti töitä isolla lammastilalla ja on osoittautunut todella hyväksi ja tarpeelliseksi. Tamin omistaja Hannu ei ole innostunut kilpailuista ja minä taas näin heti, että koirassa olis ainesta vaikka mihin tuloksiin. Niinpä lainasin sitä Junior SM -kisaan ja perusrataa suorittamaan. En ole Tamia sen kummemmin treenaillut, kokeilin vaan ennen Junior SM kisoja, että tiedän oikeat käskyt ja koira tottelee niitä. Sen jälkeen sitten vaan kisaan ja heti tuloksena Junior SM kisojen hopeaa. Perusradan Tam on suorittanut sekä Suomessa että Ruotsissa. Suomessa kävin sen kanssa perusradalla ja taas edellisenä päivänä vaan koitin, että tottelee edelleen käskyjä. Muuten Tam on vaan tehnyt ihan normaalia työtään Hannun kanssa.

Tamilla kävi viime viikonloppuna naisvieraita ja kovasti osapuolet toisiinsa tykästyivät. Jos lemmenviikonloppu tuottaa tulosta, pitäisi hyväsukuisia paimenkoiranpentuja olla luovutusiässä toukokuun lopussa. Tarkempia tietoja ja pentukyselyitä voi sitten laittaa nartun omistajalle, joka löytyy tästä linkistä.

Lisää paimennuskisatuloksia

... Ruotsissa kisat jatkuivat. Hienosti meni Mossella, Lotalla ja Gunnelilla edelleen. Sijoituset meni näin: 1. Mossen Ben, 2. Lotan Bet, 4. Mossen Fleet, 5. Mossen Roy, 9. Gunnelin Kvikk, 11. Gunnelin Suck ja 13. Mossen Jock. Aikasta upeeta työtä kahtena päivänä peräkkäin. Kumpa täälläkin pääsis treenaa isolle pellolle. Vettä on kuitenkin tullu siihen malliin, että pellot lainehtii vedestä eikä sinne viitsi viedä lampaita kahlaamaan. Niinpä pitää tyytyä haaveilemaan ja odottamaan kevättä ja kesää.

Paimennuskisoja

Ruotsissa sitä vaan paimennuskisat pyörii täyttä häkää vaikka ollaankin keskitalvessa. Tänään ja huomenna on kisat Södertäljessä ja paljon on taas tuttuja mukana. Mosse kisasi tänään neljällä koiralla ja melkoisella menestyksellä: 1. Fleet, 3. Ben, 4. Jock ja 5. Roy. Sinne väliin toiseksi kiilasi Lotta koirallaan Bet. Uskomattoman hieno saldo. Jock on siis Ritan pentujen isä ja kuvia Jockista tuossa tämän viestin alapuolella. Gunnel oli hienosti kuudes Suckin kanssa. Onnittelut. Nyt jännätään miten huominen päivä menee.

Tänään kävin Hannun luona neuvomassa pentujen sytyttelytreenien kanssa. Treenasimme reilu puolivuotiaiden pentujen Lunan, Mossen ja Piskin kanssa. Mosse meni tosi hienosti, häntä alhaalla ja keskittyneesti. Ensin se ei ymmärtänyt, että lampaat paimennetaan ihmiselle, mutta tosi nopeasti se alkoi tajua mistä on kyse. Hieno poika. Lunalla oli aluksi enempi vauhtia ja intoa ja vähempi järkeä. Mutta niin vaan Lunakin löysi hommaan punaisen langan ja alkoi mennä tosi hienosti, häntä alhaalla ja keskittyneesti. Alun riehuminen vaihtui oikein mallikkaan näköiseen menoon. Piski oli niin innoissaan, että riuhtas taluttimensa metallilukon kappaleiksi ja yritti väkisin päästä paimentamaan. Kun sen vuoro sitten lopulta tuli, toimi se tosi mukavasti. Piski menee jo itsevarmasti lampaiden ja aidan väliin, pitää hyvin lampaat koossa ja selkeästi paimentaa niitä ihmiselle. Piskin kanssa pitää päästä jo vähän isompaan tilaan ja opetan sille jo heti alusta alkaen poispäin ajoa, ennenkuin se jumittuu liikaa vain tasapainottamaan lampaita ihmiselle. Nyt otetaan pitkä liina käyttöön, mutta vielä ei opeteta mitään suuntakäskyjä tai muuta sellaista vaan mennään pitkälti sen mukaan mitä koira itse haluaa tehdä.

Hienoja kuvia Ritan pentujen isästä Jockista

Karin Mattsson on ottanut tosi upeita kuvia Ritan pentujen, Piskin, Zackin, Loitsun ja Kaapon, isästä Jockista. Karin antoi minulle luvan laittaa kuvat tänne, joten tässä ne ihailtaviksi

Meillä on uusi lemmikki

Lemmikkien määrä on tosiaan kasvanut yhdellä. Tapio otti nimittäin itselleen lemmikin. Meillä asustaa nyt sitten vaivaishiiri. Tosin sitä ei pahemmin näe, kun piilottelee koko ajan heinien alla. Saas nähdä mikä nimi sille ujostelijalle annetaan.

Johanna on taas ollut ahkera kameran kanssa ja lähetti minulle paljon kuvia Ettan pennusta Rillasta ja Ritan pennusta Zackista. Tässä muutama Johannan otos

Rilla on varsin muuntautumiskykyinen. Katso vaikka Rillan korvia näissä kahdessa samalla kerralla otetuissa kuvissa





Tässä puolestaan Zack (Ritan pentu)

Tietsikka toimii taas

Jihuu! Tietsikka on taas kunnossa. Meinas ihan tulla vierotusoireita, kun ei päässyt nettiin. :) Tapion poika Antti on taitava tietokoneiden kanssa ja hän pisti tämän masiinan kuntoon.

Uuden Vuoden aatto meni rattoisasti migreenin kourissa, kuten myös Uuden Vuoden päivä ja sitä seuraava päiväkin. Kolme päivää peräkkäin migreeniä teki sen ettei paljoa vuoden vaihtumisesta jaksanut välittää. Sen verran skarppasin, että huolehdin etteivät koirat joudu rakettien paukkeelle alttiiksi.

Eilen oltiin epävirallisissa loppiaiskisoissa Tammisaaressa. Annika oli suunnitellut mielenkiintoisen ja hauskan radan, joka poikkesi tavanomaisista kisaradoista. Otin reissuun mukaan Villen, Ritan ja Piskin. Villen ja Ritan kanssa yritin ajaa rataa niin paljon kuin mahdollista poispäinajona, jotta saisin sitä harjoitusta sekä itselleni että koirille. Lampaat olivat ihan erityyppisiä kuin meidän ja sen takia joutui tosiaan keskittymään mitä tekee missäkin kohdassa. Opittiin koirien kanssa taas paljon lisää paimentamisen saloista. Mukana reissussa oli myös Elisa ja Kari Lukan, Mirkin, Pimun ja Spotin kanssa. Ihan hienosti meillä kaikilla koirat pelasivat. Itse otin koko homman ihan harjoituksen kannalta enkä miettinyt mitenkään, että kyseessä on kisa. Silti Ville oli jaetulla ekalla sijalla Pimun kanssa. Mirk taisi olla kolmas. En muista ihan varmaan, mutta saattoi olla, että Rita oli neljäs, Luka viides (voi olla että muistan nuo neljännet ja viidennet sijat väärinkin).

Kisojen lopuksi pääsivät myös vauvat vähän paimentamaan. Piskin lisäksi paikalla oli muitakin pentuja. Piski oli nyt eka kertaa lampaiden kanssa aukealla pellolla ja poika toimi ihan mukavasti. Kiersi lampaita pitäen ne koossa, sain ohjattua sen menemään kumpaankin suuntaan ja vaihtamaan suuntaa. Pieniä kuljetuksen tapaisia pätkiäkin saatiin onnistumaan. Oikein hyvin meni ja voin olla tosi tyytyväinen Piskiin sillä oltiinhan totaalisen vieraassa paikassa ja vierailla lampailla. Päivä oli oikein hauska ja oli kiva nähdä muitakin ihmisiä ja koiria pitkästä aikaa.