Kevättä, kevättä ...

Nyt on kyllä niin keväinen ilma ettei paremmasta väliä. Pellot alkaa näyttää sellaisilta, että kohta laitan ensimmäisen lammasporukan ulos ja alan vähitellen treenaamaan koirieni kanssa. Lampaat poikii edelleen, mutta loppusuoralla ollaan. Nelisenkymmentä uuhta enää poikimatta ja niiden joukossa on varmasti myös jokunen tyhjäksi jäänyt. Ensikoiden poikimiset on sujuneet pääosin hyvin, mutta jonkun verran on täytynyt avustaa, kun emot itsekin ovat vielä kovin pieniä. Ajatuksena onkin, että ensi vuonna jätetään alle vuoden vanhat astuttamatta ja astutetaan ne sitten vasta seuraavana syksynä. Katsotaan nyt sitten mikä mieli on syksyllä.

Mosselta kuulin, että hänellä olisi täysin lammastöihin valmis koira myytävänä. Kyseessä bc narttu, 3 vuotias, joka on tehnyt Scotlannissa töitä 1000 uuhen katraassa. Siinä olis heti samantein sellainen peli, että kyllä kesän hommat hoituu. Tottelee englanninkielisiä käskyjä ja vihellyskäskyjä. Helppo "ottaa käyttöön" ihan samantien.

Kunhan tästä vähän saan energiaa takaisin ja akut ladattua, niin napsin noita kuvia karitsoista ja koiruuksista. Nyt on sen verta puhki ettei edes kameraa jaksa kameralaukusta ottaa esille.

Etsitkö koulutettua paimenkoiraa

Suomesta on tosi vaikea saada peruskoulutettua paimenkoiraa, mutta jos oikeasti sellaisen haluaa, niin niitä kyllä on tarjolla. Esim. Ruotsissa on Mossella näköjään myynnissä muutama nuori koira, jotka paimentaa tolkusti. Tässä linkki Mossen myytävien koirien sivuille.

Jos oikeasti kiinnostaa, mutta hirvittää tuo ruottinkieli niin voin kyllä auttaa siinä asiassa ja Mossen kanssa voi kommunikoida myös vallan mainiosti englanniksi. Liian pitkään ei kannata miettiä, sillä nuo menee kyllä nopeasti kaupaksi.

Meillä täällä on karitsoinnit sen verta vauhdissa, että yhtään mitään muuta ei ehdi tehdä kuin juosta lampolassa. Eilen poiki 13 uuhta, tänään on jo saldo 10, mutta lisää ehtii vielä tulla ennenkuin vuorokausi on täynnä. Mulla on oikean käden sormien nivelet ihan hellänä, kun olen joutunut auttamaan muutaman virheasennon kanssa ja kädet joutuu aika koville, kun uuhi likistää täysillä samalla, kun yrittää kaivella niitä karitsan jalkoja sieltä kohdusta esille. Ensikot on tietty oma lukunsa sinänsä. Ne kun on vielä pieniä itsekin, paikat on kireät ja niitä itseäänkin jännittää koko homma tosi paljon. Jotkut on superhyviä ja oivaltavat heti samantien, mitä karitsalle tehdään, kun taas joillekin voi olla aivan kauhea järkytys se, että vastasyntynyt, märkä karitsa, tunkee ihan iholle asti. Luonto kyllä hoitaa homman ja alkujärkytyksestä selvittyään, uuhi ottaa karitsan hoidon tosissaan. Tähän mennessä on vasta yksi nuori uuhi päättänyt, että minähän en tuollaista riesaa huoli, eikä niin ollen ole suostunut karitsaansa hoitamaan. Vuoden päästä katsotaan onko ikä tehnyt tehtävänsä ja hoitaako silloin uuden karitsansa. Jos ei niin teurasauto kutsuu.

No, huomenna on mulla "lepopäivä", kun menen Helsinkiin töihin. Tapiolla sitten työt senkun vaan kasvaa.

Kennelpaidatkin saapuivat ja ne ovat oikein hienoja. Toimittelen niitä tilaajille pikapuoliin.

Karitsoita siellä ja karitsoita täällä

Nyt on kiire. Karitsoita tulee maailmaan sellaista tahtia, että sitä saapi melkeimpä asua lampolassa. Itsekin haisee jo niin vahvasti lampaalle, että enää ei puutu kuin se, että alkaa villa kasvaa ja rupeaa kulkemaan neljällä jalalla :)

Yleensähän on niin, että suomenlampaat saa isoja vuonueita. Meidän ainoa suomenlammas teki vain kolme karitsaa. Sen sijaan Texeleille on tullu tosi paljon kolmosia ja yhdet neloset sekä vitoset. Mutta siinä pikaisesti tärkeimmät, lähden taas lampolaan katsomaan miten nuori ensikko selviää urakastaan.