Jag tävlade igår med Piski och Ville. Det här var Piskis första tävling. Piski är bara 1 år gammal men jag tror att han fungerade väldigt fint. Vi blev diskade därför att en tacka sprang bort som galen, men tills detta fungerade Piski utmärkt. Han gjorde fint hämt och lysnade mig och visselsignalerna väldigt fint. Med Ville deltog jag till andra klassen (liknar svensk IK-1 klass). Fåren var väldigt svåra. Dom var lätta och reagerade hundens rörelser väldigt mycket. När man kunde hålla hunden tillräckligt långt bakom lugnade dom, men samma tiden försökte dom hela tiden hitta vart dom skulle kunna rymma från fältet. Ville hanterade fåren fint och till slut var Ville vinnaren. Jag är så nöjd till mina båda hundar som var med. :)
Eilen sitten kisattiin paimennuskisoissa Rymättylässä. Kisassa minulla oli Piski ykkösluokassa ja Ville kakkosluokassa. Lampaat oli aika haasteellisia. Ne olivat keveitä ahvenanmaanlampaita, jotka reagoivat nopeasti ja vauhdilla etenkin nopeiden ja vahvojen koirien liikkeisiin. Parhaiten rauhoittuivat, jos koira oli vähän hidasliikkeinen ja ohjaaja piti koiran mahdollisimman kaukana ja käytti koiraa mahdollisimman vähän. Eli siis aivan erityyppisiä lampaita mihin meillä on totuttu. Texelit, kun vaatii paljon enempi koiralta voimaa ja ne eivät niin herkästi sinkoile, kun koira on nopea (toki niistäkin vauhtia löytyy - se on huomattu ihan tarpeeksi monta kertaa ;) ). Hieman oli lampaan pitäjillä vaikeuksia pitää lampaat paikoillaan, kun osallistuva koira lähetettiin hakuun ja siitä aiheutuikin jonkin verran hankaluuksia sitten suorittavalle koiralle. Eilen lähtöjä oli niin, että I-luokan lähtöjä oli yksi ja kakkosluokan koirille oli sitten kaksi kilpailua. Triangelikuljetusalueen sisäpuolella oli pieni kallioinen mäennyppylä, jossa kasvoi jotain kitukasvuisia puita. Eli tolpalta ei pystynyt näkemään poikittais ajoa lainkaan vaan, jotta koiraa pystyi ohjaamaan piti oikealla hetkellä singota sinne kalliolle ja samalla yrittää ohjata koiraa parhaan kykynsä mukaan. Ensimmäisessä kakkosluokan kisassa lähetin Villen hakuun vasempaan, jolloin se menetti välittömästi näköyhteyden lampaisiin kiertäessään tuota mäennyppylää. Lampaan pitäjät eivät nähneet, että koira on tulossa ja "paimensivat" täyttä päätä lampaita, kun Ville oli jo matkassa. Lopulta tajusivat, että koira on tulossa ja lopettivat sähläämisen. Ville otti hyvin lampaat haltuun ja toi ne minulle melkoisen suoraa linjaakin. Poispäinajo oli, huh, huh, aika haipakkaa ja kiemurtelua ja poikittaiskuljetus osuudella sitten lauma hajosi, yhden lähtiessä kohti varikkoa ja toiset neljä lähti toiselle varikolle. Välissä tuo mäentöppärä, joten lampaiden kokoaminen meni mahdottomaksi ja keskeytin. Villellä lähti vähän mopo käsistä eikä varmaan auttanut, että omakin ääni nousi aika koviin desibeleihin. No, onneksi oli toinen lähtö jäljellä. Päätin ryhdistäytyä ja keskittyä hommaan kunnolla. Se auttoi ja nyt homma lähti hyvin liikkeelle. Hyvä hakukaari se kalliotöppärä kiertäen. Ville kuunteli hyvin käskyt ja toi lampaat lähes suoraa linjaa. Eka kuljetuskin meni varsin hyvin. Toisessa kuljetuksessa oli isompia ongelmia, kun lampailla oli veto varikolle tai vaihtoehtoisesti sille kalliotöppärälle. No, selvittiin siitä ja kolmas kuljetuspätkä ihan ok. Jaossa sai vähän tehdä töitä, kun lampaat liimaantui ohjaajaan. No, löysin hyvän tavan toimia niiden kanssa, sain raon aikaiseksi ja kutsuin Villen siihen. Ville tuli hyvin. Lampaat piti tosi nopeasti kerätä takaisin kasaan, sillä muuten ne olisivat hävinneet tiehensä - toiset varikolle ja toiset sen kallion taakse. Sitten häkitys. Olin katsellut kuinka lampaat suhtautuivat täysin välinpitämättömästi ihmisiin ja juoksivat vaan molemmin puolin ihmisen vierestä ohi vaikka niitä kuinka yritti hätistää. Lisäksi tykkäsivät juosta ympäri häkkiä. Olin päättänyt, että mun kanssa eivät pelleile. Rauhoitin lampaat jakoympyrään. Menin häkille, siirsin pikkusen Villeä ja lampaat tuli häkin suulle. Kerroin lampaille, että musta ette muuten yli mene ja niiden ilme oli aika hauska, kun katsoivat epäuskoisina, että pentele, tuo muija taitaakin olla aika paha tyyppi. Annoin niiden hetken miettiä, siirsin vähän Villeä ja a'vot, lampaat oli häkissä. Koska Ville oli ainoa, joka suoritti toisen radan hyväksytysti se luonnollisesti oli myös voittaja. Pisteitä tuli 65.
Piski osallitui elämänsä ekoihin paimennuskisoihin. Piski on tällä hetkellä 1 v 3 kk ja osaa paljon, mutta paljon on myös asioita, joita ei osaa. Esim. noin liikkuvaisia lampaita ei ole eläissään nähnyt. Pelkäsin vähän, että pojalla into nousee niin, että ei enää kuuntele minua. Onneksi tuo pelko oli turha. Piski teki oikein hienon hakukaaren. Valitettavasti pelto oli niin ahdas, että ei päässyt tekemään niin hienoa kuin sillä on tapana, mutta teki niin hienon kuin noissa olosuhteissa oli mahdollista. Meni hyvin maahan lampaiden takana. Nosto oli rauhallinen ja hyvä. Lähti hyvin tuomaan lampaita. Ei ryysinyt eikä tehnyt mitään tyhmää, mutta oli kuitenkin todella päättäväinen ja voimaa oli vaikka muille jakaa. Yks kaks, yksi lammas sinkos siihen kalliolle, joka oli muutaman metrin päässä kuljetuslinjasta. Pistin Piskin hakemaan ne neljä lähtötolppaa päin juoksevaa ja viemään ne sinne kalliolle, jotta saatiin se yksinäinen mukaan joukkoon. Sen jälkeen Piski toi hyvin lampaat takas pellolle. Olin erityisen iloinen siitä, että koko ajan se kuunteli mun käskyt ja pysyi äärettömän hyvin nahoissaan, vaikka tuosta pojasta kyllä löytyy voimaa ja vauhtia, jos sen vaan antaa mennä. Lampaat saatiin pellolle, jolloin ne päättivät lähteä täysillä kohti varikkoa, josta ne oli tuotu. Yksi meni paljon toisten edellä ja tässä kohtaa sitten loppui Piskin kokemus. Se ei vielä osaa mennä kauniisti yhden täysillä juoksevan lampaan eteen pysäyttämään sitä. Meni kyllä ja pysäytti, mutta sen verran railakkaasti, että hylkyhän siitä tuli. Sen jälkeen kyllä kuljetettiin koko joukko sinne toiselle varikolle ja siinä Piski taas teki hienoa työtä. Olen niiiiiiiiin valtavan tyytyväinen tuohon nuoreen sälliin. Voi, että se on mukava koira.
