Onnea Vilho ja Ninni

Taas tuli upeita uutisia. Vilho (Mustan Magian Jim) ja Ninni kävivät hakukisoissa. Hienosti HK1 (Tottis 90, esineet 30 ja henkilöetsintä 138. Tervemenoa kakkosluokkaan. :) (please Ninni, kuva olis kiva saada).

Hieno viikonloppu

Tämä viikonloppu oli iloisia uutisia pullollaan. Ensinnäkin ilma oli mitä parhain molempina päivinä. Auringonpaistetta, juuri sopivan lämmintä ja kaikkialla niin ihanan vihreää. Lauantai-iltana kävelin metsässä pitkän lenkin ja oli todella rentouttavaa kuunnella lintujen laulua pimenevässä illassa.

Meillä oli Piskin kanssa kisaviikonloppu. Olimme Tammisaaressa kisaamassa meidän tämän kisakauden ekoissa kisoissa. Ajattelin mennä sinne, jotta saa tsekattua missä vaiheessa ollaan oikeasti menossa, kun on kuitenkin eri asia mennä vieraaseen paikkaan vieraille lampaille, kuin vain treenata kotona, tutuilla pelloilla ja tutuilla lampailla. Näin keväällä minulla ei vielä juurikaan ole valinnanvaraa lampaiden suhteen vaan käytössä on uuhia, jotka ovat syystä tai toisesta olleet epäonnisia karitsointien suhteen. Niinpä minulla on nyt käytössä 10 uuhta. Nuo ovat olleet tosi kivoja treenilampaita. Liikkuvat kevyesti koiran edessä juuri sinne minne koira niitä vie. Eivät tunge ihmisen jalkoihin eivätkä yritä poistua paikalta, jos koira hellittää painetta vaan jäävät rauhallisesti odottamaan minne seuraavaksi pitää mennä. Niitä on helppo jakaa ja uskovat hyvin koiraa, kun niitä vie pois toisten luota. Harvinaisen hyviä treenilampaita, joilla on ollut kiva ajella sellaisia 500-600 metrin kuljetuksia suuntaan jos toiseenkin. Piski onkin kehittynyt taas aimoharppauksin ja täällä kotona se on kulkenut tosi hienosti. Nyt pitää vaan saada siirrettyä tämä myös kisasuorituksiin.

Eli lauantaina oli odotukset korkealla, mutta samalla tietty pikkasen mietitytti, että miten mahtaa mennä, kun kisalampaat olivat niin kovin erilaisia kuin millä me ollaan nyt treenattu. Eli meille kerrottiin, että kisalampaat olivat tammikuussa syntyneitä karitsoita ja siinä kohtaa tiesin jo, että ei pystytä ajamaan yhtä hyvin kuin kotona. Karitsat osaa olla aika vekkuleita, kun sille päälle sattuvat. Haastavat herkästi koiraa, voivat olla tosi tahmeita ja toisaalta taas singahtavat helposti joka suuntaan, jos koira painostaa vähänkin liikaa. Mutta oli miten oli, ei sitä työhommissakaan voi jättää paimentamatta lampaita, jotka hangoittelee vastaan ja työkoiriahan nämä meidän koirat on. Niinpä se, joka osaa käsitellä parhaiten sen päiväisiä paimennettavia, on sen päivän paras. Ja niinhän se meni nytkin, joidenkin ajot näytti tosi helpoilta ja joillakin taas oli isojakin vaikeuksia. Meillä ei mennyt läheskään niin hyvin kuin omilla treenilampailla ja pisteitä ropisi vähän sieltä sun täältä. Rata kuitenkin saatiin ajettua ja oli siellä hyviäkin pätkiä. Pisteitä tuli seuraavasti: hakukaari 19, nosto 9, kuljetus ohjaajan luo 13 (yht. 41), triangeli 11, jako 8, häkitys 9. Yhteensä 69 pistettä ja 10. sija. Tuomarina Tiina Mäkelä.

Piski kuljettaa karitsoita haluamaani suuntaan.
Kuvan otti: Tanja Vahtera ja sitä iso kiitos Tanjalle.

Sunnuntaina päivä uus ja päätin yrittää keskittyä tiettyihin asioihin omassa ohjaamisessani, sillä eilisen virheet olivat pitkälti omia ohjausvirheitä. Koira tosin ei eilen oikein ottanut käskyjä kunnolla ja sen takia kävinkin lauantai iltana vielä ottamassa pienen korjaussarjan sunnuntaita varten. Rata oli muutettu niin, että triangeli oli toiseen suuntaan ja poikittaisajo oli aika voimakkaasti vino siten, että lampaat loittonivat ohjaajasta. Erittäin hankala nähdä suora linja tolpalta ja vielä hankalampaa ohjata lampaat sitä pitkin. Häkissä ei ollut porttia, mutta se on mulle ihan sama, melkein helpompaa ilman sitä porttia - ainakin tällä kertaa. Lähetin Piskin hakukaarelle vasempaan, eteni hienosti, löysi itse tasapainopaikan, jossa käväisi maassa ja sen jälkeen teki täysin itsenäisen noston niin, että lampaat lähtivät rauhallisesti mutta rivakasti suoraan kohti hakuporttien keskustaa. Ensimmäisen vihellyksen vihelsin vähän ennen portteja, kun lampaat alkoivat liukua vasempaan. Olipas hieno hakukaari ja nosto. Noita Piski on tehnyt kotonakin usein, mutta nyt eka kertaa kisoissa. Kuljetus ohjaajalle meni hyvin, triangelissa oli taas vähän ongelmia, mutta meni paremmin kuin eilen. Jako oli helppo ja häkityksessä sitten itse olin huono ohjaaja enkä ajoissa laittanut koiraa oikeaan paikkaan, jolloin pari lammasta meni hieman ohi häkin suuaukon. Tästä opimme, että pitää keskittyä ihan loppuun asti. Pisteitä tuli seuraavasti: hakukaari 20, nosto 10, kuljetus ohjaajalle 18 (yht. 48), triangeli 17, jako 10, häkki 8. Yhteensä 83 pistettä, joka riitti toiseen sijaan. Tuomarina oli Severi Hirvonen.

Kuljetusta eli sitä triangelia pitää nyt saada sujuvammaksi kisatilanteissa. Hämäännyin jotenkin erilailla toimivista lampaista enkä käskyttänyt niinkuin olisi pitänyt. Täytyy mentaaliharjoitella tätä asiaa, jotta onnistuu seuraavalla kerralla paremmin.

Muitakin hyviä uutisia tuli viikonlopulta. Piskin pentu, Covateco Gambit, loisti näyttelyssä tullen Rotunsa Parhaaksi. En olis ikinä uskonut, että työlinjaisen koiran jälkeläinen voi menestyä näyttelyssä, mutta näköjään niinkin voi käydä. Ei siinä mitään, minun silmään Piski on maailman kaunein koira ja hyvä, jos tuota kauneutta on siirtynyt jälkeläisiinkin. Tosin, rehellisyyden nimissä, taitaa se kauneus kuitenkin olla peräisin pentujen emältä. Vai kuka sitä tietää. Hieno menestys kuitenkin, josta sydämelliset onnittelut Edin kasvattajalle ja omistajalle.

Edi (Covateco Gambit)
Edissä on kyllä tosi paljon isänsä näköä. Komeita poikia siis molemmat :)

Ettan ja Lukan pentu Skippy (Mustan Magian Satu) puolestaan loisti palveluskoirakokeissa. Lajina siis haku ja tuloksena HK1, I-tulos (tottelevaisuus 84, maasto pistettä vaille täydet eli 199). Upea tulos ja ihan hurjan paljon onnea Riikalle ja Pönniselle. Alla pari Riikalta saamaani kuvaa kisoista (kuvaaja Elina Hänninen). Kiitos, että sain kuvat käyttöön.

Kolme viikkoa enää

Niin se aika vaan rientää. Enää noin kolme viikkoa h-hetkeen eli Iitan synnytykseen. Vatsa kasvaa hurjaa vauhtia ja minulla on sellainen aavistus, että sieltä voi tulla enemmän asukkeja ulois kuin mitä pikaisella vilkaisulla ultrassa nähtiin. Tein pentuprojektista oman blogin (tai se on tehty jo aikaa sitten). Se löytyy osoitteesta: http://www.luumujaiita.blogspot.com/. Blogi ei kuitenkaan ole kaikille avoin vaan sitä pääsee lukemaan, kun olen antanut blogiin lukuoikeuden. Kaikki ystävät ja tulevat pennunottajat ovat tervetulleita lukemaan blogia. Pyyntö vaan minulle niin lisään lukijoiden listaan.

Huomenna sitten pitäis lähteä Piskin kanssa Tammisaareen. Menin ilmoittamaan sen paimennuskisoihin, kun on mielenkiintoista nähdä millä tasolla ollaan tässä vaiheessa kevättä. Kovin paljoa en ole treenaillu, kun Piski on ollut niin paljon tilan töissä, mutta hyvällä mallilla kaikki kuitenkin on ... ainakin täällä kotona ;)

Sadepäivä

Tällaiset tylsät sadepäivät on toisaalta aika kivoja. Jotenkin on helppoa, kun voi hyvällä omallatunnolla ottaa iisisti. Syödä Tapion synttärikakkua (porkkanakakku) ja ulkoilla koirien sekä kameran kanssa. Yritin testailla uutta kameraa eli ottaa kuvia nyt, kun aurinko ei paista. Kyllä sai vähän hakea säätöjä eikä ne ihan vieläkään miellytä, mutta pikku hiljaa, pikku hiljaa. Tässä muutama päivän otos.

Rita lentää

Iita ja käpy

Ville

Ville

Matti

Iita

Iita

Iita

Voihan juoru ja huhu

Ei voi kuin pyöritellä päätä ja ihmetellä. Viime päivinä olen saanut kuulla, että en myy pentuja kuin tietynlaisiin koteihin tai että uroksiamme ei anneta siitokseen kuin sellaisille ja sellaisille nartuille. Älkää ihmiset uskoko kaikkea mitä puskaradiot kuiskii, sillä ne kuiskaukset on yleensä ihan muuta kuin mitä on todellisuus. Ehdotan, että kysytte reilusti suoraan minulta. Ei kysyvä tieltä eksy ja kysymällä moni asia selviää.

Iita voi paksusti. Nyt on alkanut ilmetä vähän ruokahaluttomuutta, joka on tavallista kun narttu on ollut neljä viikkoa tiineenä. Vatsa tosiaan pyöristyy nyt vauhdilla ja alammekin pikku hiljaa keventämään liikunnallisia harrastuksia. Eilen vielä käytiin paimentamassa, kun Iita niin kovin kaipaa tekemistä. Hyvin se vielä jaksoikin ja selvästi oli onnensa kukkuloilla, kun sai kuljettaa lampaita pitkin peltoa.

Saimme Tapiolta käyttöön vähäksi aikaa tosi ison pellon (jotain 25 ha). Nyt on tilaa treenata toooosi pitkiä hakuja ja erityisesti toooosi pitkiä kuljetuksia. Kun Iita nyt jää pikkuhiljaa äitiyslomalle keskitän tarmoni Piskin ja Ritan treenaamiseen. Piski tosin on nyt tosi paljon Tapion kanssa hommissa ja työ menee aina treenien edelle. Mutta Ritalla ei ole muuta kuin aikaa. ;)

*lisäys*
Oli ihan pakko tulla vielä päivittämään, sillä unohtui mainita yksi tosi tärkeä juttu: Hurjasti onnea Carolalle ja Visslalle (Mustan Magian Salmiakki) voitosta paimennuskisojen I-luokassa eilen Somerolla. Hallittua ja tasapainoista menoa koko rata läpi. Hyvä tytöt!

Toinen hieno uutinen. Piskin pentu, Käämi (Myytin Pelasta Maailma), kävi luonnetestissä ja suoriutui siitä loistavin arvosanoin. Hermorakenne peräti +2 ja muutenkin oli reagoinut eri asioihin todella hienosti. Loppupisteet 246++ laukauskokematon. Onnittelut Käämille, omistajille ja kasvattajalle.

Vielä lisää hyviä uutisia. Matin ja Helmin yhteinen pentu Kiia nappasi agilitystä eilen voittonollan. Onnittelut Kiialle ja kartturille.

Iita on tiine!

Jihuu, hyviä uutisia. Iita on tiine!

Tänään koitti jännityksellä odotettu päivä eli Iitan tiineysultra. Olin hyvissä ajoin Someron eläinlääkäriaseman pihalla ja niin oli eläinlääkärikin, joten päästiin heti tarkistamaan mikä on tilanne. Itse olen ollut koko ajan sitä mieltä, että tiine on vaikka välillä pieniä epäilyksen siemeniä mieleen hiipikin.

Ultra sen sitten paljasti, että mahassa heilutteli innokkaana pikku tassujaan useampi pikku Luumu. Ei alettu niitä sen tarkemmin laskemaan, mutta karkea arvio on, että ainakin kuusi, voi olla enemmänkin. Aika huikea fiilis, kun alkoi miettiä, että Luumu on kuollut jo useita vuosia sitten ja nyt Luumu on ikäänkuin herännyt uudelleen henkiin. Toki puolet jokaisen pennun geeneistä on Iitalta ja hyvä niin, sillä Iita on loistava narttu. Silti Luumun kunniaksi nämä pennut saavat työnimekseen "Luumut".

En ole vielä tähän mennessä mitään pentuvarauslistaa pitänyt, mutta nyt alkaisi olla aika ilmoitella, jos vielä kiinnostaa saada pentu tästä yhdistelmästä. Eli ei muuta kuin ottamaan yhteyttä minuun niin pistän odotuslistaan nimet ylös.

Voi, että! Toivottavasti kaikki sujuu hyvin nyt mahankasvatusaikana ja sitten aikanaan synnytyksessä ja sitten tietty vielä ajassa ennen vierotusta. Jännää, mutta samalla niin ihanaa! <3 <3