Matin morsian on Helmi
Matin luona on käynyt vierailulla viehättävä bc neitokainen Helmi. Jos heidän lemmentouhunsa tuottaa tulosta, pitäisi pentuja syntyä toukokuussa. Pennut tulevat Arttulan Kenneliin. Tässä linkki pentusivuille.
Tässä blogissa tarinoidaan koirien koulutuksesta. Eli pääasiassa kyse on paimenkoirien koulutuksesta.
Matin luona on käynyt vierailulla viehättävä bc neitokainen Helmi. Jos heidän lemmentouhunsa tuottaa tulosta, pitäisi pentuja syntyä toukokuussa. Pennut tulevat Arttulan Kenneliin. Tässä linkki pentusivuille.
Hain Ritan Ruotsista kotiin. Lemmenloma meni Ritalla varsin vauhdikkaasti sillä se vietti osan aikaa Mossen luona, osan aikaa IK-2 kisoja katsellen ja sitten vielä osan aikaa Gunnelin luona. Kaikissa paikoissa se oli kuin kotonaan eikä ollut moksiskaan vieraista paikoista ja ihmisistä. Rita on nyt sitten astutettu kaksi kertaa: keskiviikkona 21.3. (juoksun 8. päivä) ja sunnuntaina 25.3. (juoksun 12. päivä). Toivotaan, että tärppäs ja masu on nyt täynnä pikku Ritoja ja Jockeja.
Kotona taas, mutta vain hetken. Rita on nyt astuttu kerran, mutta jätin Ritan vielä lemmenlomalle, jotta vähän varmistellaan, että homma onnistuu. Lähden lauantai-iltana takaisin Ruotsiin hakemaan Ritan kotiin. Sillä välin pitää tehdä töitä täällä kotona.
Hei
Vihdoinkin Rita aloitti juoksun. Nyt sitten odotellaan oikeita päiviä ja sitten nokka kohti Ruotsia ja Rita pääsee tapaamaan sulhastaan. Jännää.
Karitsointiaika on tosiaan aika kiireistä. Koko ajan syntyy uusia karitsoita. Painot on olleet noin 6 kilon huitteilla, mutta tänään pyöräytti mun suomenlammas kolmoset ja ne oli kyllä aika pikkasia (valtaosa meillä olevista lampaista on liharotua eli texeleitä). Tässä pari kuvaa aurinkoisen päivän iloksi.
No niin, nyt se sitten alkoi. Eli lampaat poikii oikein urakalla. Olen vähän huonosti tavoitettavissa kännykästä, joten jos et saa kännykällä kiinni, laita sähköpostia. Yritän vastailla jossain välissä.
Jälleen kerran sää suosi ja pääsimme Elisan ja Karin luokse paimentamaan. Alkuun aurinko paistoi niin kirkkaasti, että silmiin sattui. Ympärilleen pystyi katsomaan vain niin, että piti toisen silmän kiinni ja kurkki toisen silmän raosta ja silti häikäisi ihan kauhiasti. Anki, Anna ja Johanna tulivat myös koiriensa Nissen, Smillan, Raffen, Gemin ja Tinon kanssa, joten meitä oli koolla varsin suuri ja innokas joukko. Johanna napsi aivan uskomattoman hienoja kuvia. Kiitos Johanna, että sain laittaa Ritan ja Villen kuvia tänne mun blogiin.