Blogi hiljenee hetkeksi
Blogi hiljenee hetkeksi, sillä huomenna aamulla lähden Ruotsiin paimennuskurssille. Palaan sieltä sitten lauantaina, joten sitten taas lisää leirikuulumisia sekä pentukuulumisia.
Tässä blogissa tarinoidaan koirien koulutuksesta. Eli pääasiassa kyse on paimenkoirien koulutuksesta.
Blogi hiljenee hetkeksi, sillä huomenna aamulla lähden Ruotsiin paimennuskurssille. Palaan sieltä sitten lauantaina, joten sitten taas lisää leirikuulumisia sekä pentukuulumisia.
Mosse on kisannut koirineen erittäin vaikeissa kisoissa (Ruotsissa) ja sijoittui hienosti. Erityisesti Jock on tehnyt hyvää työtä. Se oli kolmas molempina kisapäivinä (21. ja 22.7.). Tässä linkki lauantain ja sunnuntain tuloksiin. Mosse kirjoittaa blogissaan seuraavaa:
Kolmen päivän paimennuskurssi takana. Hauskaa oli, mutta samalla aika rankaa. Kun vielä oli Ettan pennut hoidettavana (tosin nyt on onneksi helpoin vaihe pentujen kanssa), niin kyllä päivät pitkäksi venyivät ja aamulla taas aikaisin ylös. Kurssilla oli varsin hyviä koiria. Gunnel jaksoi väsymättä neuvoa jokaista kurssilaista ja häneltä löytyi neuvoja mitä erilaisempiin asioihin. Kiitos Gunnel, jälleen kerran, että tulit meitä opettamaan.
Huomenna alkaa sitten kolme päivää kestävä paimennusmaraton Kiikalassa. Gunnel (Ruotsista) tulee meille pitämään yhden yksipäiväsen kurssin ja yhden kaksipäiväisen kurssin. Gunnel saapui jo aamulla ja ottaa tämän päivän ensin ihan loman kannalta. Ja saapi mainiosti ottaakin, sillä eilen hän kisasi parin koiran kanssa Ruotsissa kisoissa ja voitti CMM's Suckilla ison IK-1 kisan. CMM's Lisan kanssa myös hieno tulos. Samassa kisassa oli pari miedän Villen ja Kotikosken Mirkin velipoikia ja lisäksi siellä oli pari Ritan sisarusta. Hienosti meni heilläkin. Tästä pääset katsomaan tulokset.
Kamera on sanonu sopimuksen irti. Ei siis pentukuvia. Yritän selvittää miksen saa siirrettyä kuvia tietsikalle. Pennut voivat paksusti. Ettalta tulee runsaasti maitoa ja pennut ovat ahmineet sitä oikein tosissaan. Ahmimisesta tullut ribbe alkaa vähitellen hellittää, joten siinä mielessä kaikki ok. Pentujen päivä koostuu lähinnä nukkumisesta ja syömisestä. Etta alkaa jo viettää joitakin aikoja laatikon ulkopuolella ja kun Etta saapuu laatikolle alkaa vipinä. Pennut osaavat tosi hienosti suunnistaa maitobaariin vaikka eivät vielä mitään näe tai kuule. Ryömimälläkin pääsee näköjään aikamoista vauhtia.
Täällä sitä ollaan vietetty niin pentujentäyteistä elämää kuin olla voi. Alkuviikko meni siihen, että juostiin Ettan kanssa ulkona päivin öin. Etta nimittäin söi kuudet jälkeiset ja sen seurauksena sitten oli vatsa aika löysähkö useita päiviä. Nyt Ettan vatsa on rauhoittunut ja samalla rauhoittui elämä muutenkin. Ettalta alkoi tulla yks kaks ihan älyttömästi maitoa. Koska Etta makaa koko ajan pentulaatikossa, ovat pennut syöneet maitoa ihan ähkyksi asti. Siitä tietty seuras sitten, että mahat meni löysäksi. Nyt on sitten siivottu ahkerasti, jotta laatikko pysyis puhtaana ja samalla on seurattu ettei kenenkään ruikuli menis niin pahaksi, että haittais pennun elämää. Toistaiseksi kaikki hyvin ja näyttää siltä, että jätöksetkin alkavat taas kiinteytyä.
Etta on tehnyt suuren urakan. Kaiken kaikkiaan yhdeksän pentua (luulen, että enempää ei tule ... hyvä niin, sillä kyllä tuo jo riittää). Eli saldo on nyt sitten 6 narttua ja 3 urosta. Tällä hetkellä kaikki pennut voivat oikein hyvin. Lähipäivät sitten näyttävät miten kaikki lähtee sujumaan.
No niin. Etta on täydessä touhussa. Tähän mennessä syntynyt 2 urosta ja 1 narttu. Homma jatkuu...
Eilen illalla Ettan lämmöt laski alle 37 eli synnytys on alkanut. Yö meni petaillessa ja läähätellessä. Samoin on mennet aamupäivä. Nyt lämmöt ovat lähteneet nousuun, joten kohta pitäis alkaa tapahtua. Raporttia sitten lisää, kun jotain konkreettista on tapahtunut.
Tänään on ollut surun ja ilon päivä. Minulle surun, kun jouduin päästämään Ritan pikku huligaanit maailmalle, mutta Pialle, Saijalle, Oonalle ja Tapiolle ilon päivä, kun he saivat oman pikku huligaaninsa omaa päiväjärjestystään hämmentämään.
Hain tänään Ettan tänne Kiikalaan synnyttämään. Etta on kyllä paljon paksumpi kuin osasin odottaakaan. Montakohan pentua tulee. Mun arvaus on 8. Pennut ovat tosi eläväisiä. Vatsanahka pomppii tiuhaa tahtia ja käteen tuntuu pentujen potkimiset ja pään heiluttelut. Aika jännää. Arvaisin, että pennut syntyvät viikonloppuna tai viimeistään alkuviikosta. Tässä vielä kuva niin raskaana olevasta rouvasta, että:
Hei kaikille Gunnelin kurssille tulijoille. Lähetin teille sähköpostia kurssiin liittyen, joten käykääpä lukemassa. Jos ette pääse sähköpostin ääreen, soittakaa, niin kerron tarkemmin kurssin järjestelyistä.
Ritan pentujen, Piskin, Prikken, Pinskin ja Power Jackin isä, Jock:
Eilinen päivä ja tämä aamupäivä meni mökillä. Tapio sai lapsiltaan 50 v. lahjaksi mökkiviikonlopun. Mökille oli parinkymmenen kilometrin matka ja jottei minun tarvinnut ajella edes takaisin pentuja ruokkimassa otettiin pennut mukaan. Pistettiin auton perään lampaidenkuljetus peräkärry, josta tehtiin pentujen yötarha ja sateensuoja. Peräkärry on niin iso, että siinä oli tilaa telmiä. Tosin pennut saivat olla tosi paljon vapaana, sillä ilma oli tosi hieno. Pennut nauttivat kun saivat loikkia metsässä mustikanvarpujen seassa. Tutkittavaa riitti ja välillä oli mukava ottaa nokoset omassa kuljetusboksissa. Automatka oli tietty aika jännittävä, mutta pian pennut väsähtivät ja alkoivat nukkua tyytyväisinä. Autossa pennut matkasivat turvallisesti minun sylissä ja etupenkin jalkatilassa. Rita oli tietty mkana, sillä pitihän pentujen maitobaarin olla myös auki. Oli tosiaan ihana soudella upean kirkkaalla järvellä, saunoa ja uida (tosin vesi oli mulle vähän turhan kylmää. Avantouimari Tapiolle taas jo vähän turhan lämmintäkin). Kamera unohtui tietysti kotiin, joten kuvat jäi sitten ottamatta.
Pennut kasvavat kohisten. Yhä isompi osa päivästä menee velipoikien kanssa kiistelyyn ja välillä on sellainen rähinä päällä, että luulis olevan tosi kyseessä. Tutkimusmatkat suurenevat koko ajan ja vauhti myös kasvaa. Minulla on nilkat kovilla ja pelkissä shortseissa ei oikein viitsi pentujen kanssa puuhailla. Verkkarit on hyvät, joskin eteenpäin kulkeminen on välillä hankalaa kun lahkeissa roikkuu neljä tarmokasta vesseliä.
Ritan pentujen isä, Jock, kisasi isossa paimennuskilpailussa (70 osanottajaa) ja tuli toiseksi IK-2 luokassa. Pisteet olivat 89 (josta haku 45). Tuomarina toimi Ian Brownie. Aika upea isukki meitin pojilla! Toinen hieno uutinen on se, että Gunnel Boström, joka tulee muutaman viikon päästä meille pitämään paimennuskurssia, on myös pärjännyt hienosti koiriensa kanssa noissa isoissa kisoissa, jotka alkoivat perjantaina ja jatkuen sunnuntaille. Paikalla oli valtavasti väkeä ja paljon hienoja koiria myös Norjasta. Jos ei olis ollu noita pentuja juuri nyt, olisin itsekin lähtenyt paikanpäälle kisoja katsomaan ja kenties jopa kisaamaankin.
Aika paljon on taas tapahtunut. Ritan vapaaksi tulleeseen pentuun on ollut kovasti kiinnostusta. Nyt alkuviikosta yritän päättää kuka kysyjistä on uusi onnellinen pennunomistaja. Pennuilla vauhti kasvaa ja leikit muuttuvat koko ajan rajummiksi. Nyt jaksetaan jo valvoa vähän pidempiä aikoja ja se aika sitten painetaan täysillä. Yhtä nopeasti kuin riehuminen alkoi se myös loppuu ja sitten nukutaankin aivan taju kankaalla muutama tunti ennen seuraavaa riehumiskohtausta. :) Tosi hauskoja poikia kaikki ja meikäläiseellä nilkat ja kädet alkaa olla aika kovilla, kun neljä piraijaa iskee hampaansa niihin.